KAIVAUSKERTOMUS 1995Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Ty�kalut
KAIVAUSKERTOMUS 19954. YHTEENVETO JA TULKINTA
T. Pietik�inen
Kes�ll� 1995 jatkettiin edellisen� vuonna aloitettua my�h�israutakautisen (varhaiskeskiaikaisen) asuinpaikan tutkimuskaivausta. Ty�t aloitettiin poistamalla peltokerros noin 500 m²:n kokoiselta alueelta muinaisj��nn�ksen rajojen paljastamiseksi. Osa peltokerrosta poistettiin kaivinkoneella, osa lapioitiin ja seulottiin. Vanhimmat kerrokset rajautuivat p��asiassa ruutujen 92-110/497-515 alueelle. Kaivausalueen pohjoisreunasta l�ytyi selv�sti historialliseen aikaan ajoittuvia rakenteita.
Peltokerroksen poiston j�lkeen paljastui hyvin kirjava pinta. Kynt� oli selv�sti mennyt syvemm�lle alueen l�nsireunassa, jossa muinaisj��nn�ksen stratigrafia oli rikkoutunut viistosti. Lis�ksi alueelta paljastui resenttej� ojia ja kuoppia.
Muinaisj��nn�ksen monimutkaisen rakenteen vuoksi kaivaustekniikkaan kiinnitettiin erityist� huomiota. Havaitut maakerrokset ja puuj��nteet numeroitiin ja dokumentoitiin kukin omalle lomakkeelleen. Yksik�n kuvailun lis�ksi lomakkeeseen merkittiin tiedot sen stratigafisesta sijainnista. L�yd�t otettiin talteen yksik�itt�in.
L�yt�j� luetteloitiin 1548 alanumeroa, yhteens� 33 882 kappaletta (n. 140 kg). Rautakautisista kerroksista tulleet l�yd�t ovat p��asiassa palanutta savea, savikiekkojen katkelmia ja keramiikkaa. Rautakauden loppuun ajoittuva verkkokuvioinen keramiikkaa on l�yd�ist� parhaiten ajoitettavissa. Erikoinen metalliesine on peltokerroksesta l�ytynyt keskiaikainen piiskanpallo (kisten). Lis�ksi l�ytyi kaksi miekan pontta sek� pieni hevosenkenk�solki. Yleisesti ottaen metalliesineit� oli v�h�n ja ne olivat katkelmallisia. Historiallisesta rakenteesta l�ytyi l�hinn� lasia, rautanauloja ja lasitettua punasavikeramiikkaa. L�ydetyt rahat ajoittuvat 1600-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkuun. L�yd�ist� tehty yhteenvetotaulukko on liitteen� (liite 3).
Vuonna 1995 avatut uudet alueet saatiin kaivettua samaan tasoon vuoden 1994 kaivausalueen kanssa. Kaivaus j�i vaiheeseen, jossa muinaisj��nn�ksen rajat n�kyiv�t ja sekoittumattomia kerroksia ja rakenteita oli tullut esiin. Rakenteita ei juurikaan ehditty kaivaa, eik� niiden lopullinen tulkinta olekaan viel� mahdollista.
Kaivausalueen etel�reunassa merkitt�vimm�t rakenteet olivat puutaso 207 ja puuj��nne 259(535). Puuj��nne 259(535) n�ytti muodostavan vuonna 1994 l�ytyneen rakennuksen etel�sein�n. Useammasta laudasta tai lankusta muodostunut osittain hiiltynyt puutaso 207 ei n�ytt�nyt kuuluvan em. rakennukseen. Se lieneekin j��nne kaivausalueen l�nsireunassa olleesta toisesta rakennuksesta. Ep�selv�ksi j�i, kuuluivatko voimakkaan nokikerroksen alta l�ytyneet puuj��nteet (420) samaan puutasoon.
Kaivausalueen l�nsireunassa havaittiin joitakin rakenteita ja v�rj�ymi�. Jonkinlainen raja n�ytti muodostuvan linjalle y = 500, jonka it�puolella kerroksia oli enemm�n. Linjan l�nsipuolella kerrokset vaikuttivat ohuilta ja ne h�visiv�t kokonaan linjaan y = 498 menness�. Erityisen selvi� puuj��nteit� tai rakenteita alueelta ei juuri l�ytynyt. Maayksik�t muodostivat kuitenkin kiinnostavia suuntia ja linjoja.
Kaivausalueen it�reunassa tulkintaa vaikeutti se, ett� alueen stratigrafia oli rikkoutunut vuonna 1994 pohjaan kaivettujen ruutujen vuoksi. Ruuduista 100/514-515 l�ytyi puuj��nne 64, johon ei n�ytt�nyt liittyv�n muita puuj��nteit�. Sen sijaan vaalean saven ja tumman maan raja muodosti puulinjan kanssa 90 asteen kulman. Savi vaikutti saveukselta (savilattialta). Savitiivistett� l�ytyi it�reunasta huomattavan paljon.
Kaivausalueen koillisnurkkaa pidettiin aluksi historiallisen ajan rakenteisiin liittyv�n� alueena. Peltokerroksen alta tulleen vaalean saven alta paljastui kuitenkin tumma, sekoittumaton kulttuurikerros. Alueelta l�ytyi my�s puuj��nteit�, jotka vaikuttivat rakennukseen liittyvilt�. Puuj��nteet 160 ja 460 muodostivat kesken��n salvosmaisen rakenteen.
Vuonna 1995 kaivetut kerrokset olivat osin peltokerroksen sekaisia ja rakenteet kynn�ss� pahasti rikkoutuneita. Useita puuj��nteit� l�ytyi kuitenkin sekoittumattomista kerroksista eri puolilta kaivausaluetta. Jos puuj��nteet tulkitaan rakenteisiin liittyviksi, n�ytt�isisilt�, ett� alueella on j��nteit� ainakin nelj�st� rakennuksesta. Vuoden 1995 kaivaushavaintojen perusteella eri rakennusten k�ytt�tarkoituksesta ei voida sanoa mit��n. Puuj��nteist� saadut radiohiiliajoitukset tukevat esineist�n antamaa ajoitusta rautakauden loppuun, keskiajan alkuun. Ajoitusten tarkkuus ei kuitenkaan riit� p��telmiin rakenteiden (rakennusten) samanaikaisuudesta. Stratigrafiahavaintoihin pohjautuvan asuinpaikan relatiivisen kronologian luominen tuleekin olemaan jatkotutkimuksen keskeisimpi� ty�vaiheita.
Harris, E. C. 1979: Principles of Archaeological Stratigraphy. London.
Harris, E. C. - Brown, M. R. - Brown, G. J. (toim.) 1993: Practices of Archaeological Stratigraphy. London
Pietik�inen, Taina 1995: Raision Ihalan Mullin eduspelto - rautakautisen asuinpaikan sek� historiallisen ajan kivirakenteen kaivaus 1994. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen topografinen arkisto.
Suomalaisen ja vertailevan arkeologian praktikumin esity�raportit 1995. Turun yliopisto:
Takaisin sis�llysluetteloon.
Luetteloon 6.1, Karttaluettelo.