3.3.8). C-saven alla sijaitsi tämänvuotisen kaivauksen lähtötaso (kartta 69).

Lähtötasossa oli havaittavissa laaja, vaihtelevanharmaa, nokihippuja ja hiilen- sekä puunpaloja sisältänyt hiekkainen saveus. Tämä yksikkö 3009 sisälsi runsaasti löytöjä, sen alaosasta löydettiin mm. useita palamattomia savikiekon palasia. Yksikkö ulottui puujäännöksiin 3071, 3039 sekä 3084 asti. Se ulottui yksiköiden 3071 sekä 3039 alle, mutta ei niiden ulkopuolelle. Tämä saveus 3009 ei mennyt nokimaata, kiviä ja silttiä sisältäneen rakenteen päälle ruuduissa 97-98/507-509 (ks. luku 3.3.8). Muuten yksikkö rajautui samoihin puulinjoihin kuin sen päällä ollut saveus (A-, B- ja C-savi). Yksikössä oli ruutujen 98-99/505-507 alueella useita läiskiä, joissa oli nyrkinkokoisia kiviä puhtaassa savessa jonkinlaisina kasoina.

Saviyksikön 3009 alta tuli pinnaltaan erittäin kova, väriltään vaaleampi saveus 4071. Pohjoisessa ja lännessä tämä saveus ulottui suurin piirtein samalle kohdalle kuin yksikkö 3009. Sen sijaan sekä etelässä että idässä saveus ei enää ulottunut puujäännöksiin 3039 tai 3084 asti. Tässä saveuksessa oli ruuduissa 98/506-507 sekä 98-99/507-508 useita rakenteeltaan samanlaisia, mutta väriltään tai muilta ominaisuuksiltaan hieman poikkeavia läiskiä. Yksikön 4071 alla, sen ja sen alla olleen savikerroksen välissä, oli paikka paikoin havaittavissa hyvin ohuita kerroksia tummaa, osittain selvästi havupuun kaarnaa ja ehkä hienoa hiekkaa sisältävää maata.

Yksikön 4071 alta tuli näkyviin samantapainen ja samanlaajuinen saveus 3298. Savi 3298 ei ollut pinnaltaan niin kovaa kuin yksikkö 4071 ja se oli väriltään keltaisen ja harmaankirjavaa. Modernin ojan 3004 eteläpuolella oli havaittavissa savi 3289, joka oli ominaisuuksiltaan samankaltainen 3298:n kanssa. Tämä saveus ulottui etelässä puujäännökseen 3316 asti. Tämän savikerroksen alta tuli ns. pohjasavi.

3.3.8. Nokimaata ja kiviä sekä silttiä sisältänyt rakenne ruuduissa 97-98/507-509

rakenne 3905
kartat 69, 111-117

Ensiksi poistettiin yksikkö 3012, joka sisälsi tummaa hiekkaista maata, sekä osittain hyvin isoja kiviä (halk. jopa 30-40 cm) sisältänyt mainitun yksikön päällä ollut kiveys 3008. Osa kivistä vaikutti hieman palaneilta. Samoin poistettiin pienehköistä kivistä koostuneet yksiköt 3024 ja 3025 sekä ohuet, läiskikkäät, likaisen saven kerrokset 3029 ja 3030. Näissä yksiköissä oli hiili- ja nokipilkkuja sekä osittain myös puuhippuja. Myös yksikkö 3011 kaivettiin pois.

Edellä mainittujen yksiköiden alta paljastui osittain nokisen, tumman maan sekainen kaksiosainen kiveys 3266. Näiden kiveysten välissä oli nokisen siltin muodostama, halkaisijaltaan 50-60 cm:n kokoinen yksikkö 3154. Tämän ja ehkä orgaanista ainesta sisältävän tumman ruskean yksikön 3152 välissä oli selvästi nokinen »kanavamainen» pitkänomainen, 40-55 cm pitkä ja 9-13 cm leveä, 5-6 cm syvä yksikkö 3156, joka kapeni kohti kaakkoa. Yksikön 3152 alle levisi vahva, ojan 3004 vieressä sijainnut siltitys 3144. Se rajoittui kiveyksen suunnassa yksikköön 3156.

Kiveys 3266 oli suhteellisen tiukkaan pakattua ja kivien koko oli 5-20 cm. Pieni osa kivistä oli rapautuneita, mutta sen sijaan suurin osa kivistä oli tummia, ikään kuin nokeutuneita.

Ruudusta 98/508 tuli esiin kaikkiaan 9 pystyssä tai hieman viistossa saviyksikössä 3205 sijainnutta ohutta puujäännöstä. Osa näistä oli vain sormenpaksuisia. Ruudusta 98/509 löytyi myöhemmin kaksi samanlaista yksikköä lisää.

Yksikön 3217 alta tuli ruuduissa 97-98/509 esiin lähes pohjois-etelä-suuntainen yksikkö 3272. Yksikkö oli 20-40 cm leveä ja se koostui päällä olleesta palaneesta savesta ja tämän saven alla olevasta hiiltyneestä puujäännöksestä. Ruudussa 98/509 yksikkö jatkui samanlaisena rakenteena, mutta nyt pinnalla oli ruskea hiekka eli yksikkö 3275 ja 3275A. Viimeksi mainittu yksikkö 3275A ei enää tullut yksikön 3217 alta. Yksikön 3217 alta tuli alueen itälaidassa, yksikön 3272 itäpuolella näkyviin hyvin voimakkasti silttinen maa, jossa oli runsaasti hiiltyneitä puuhippuja. Samoin rakenteen 3272 itäpuolella oli useita maatuneita pohjois-etelä-suuntaisia, kapeita puujäänteitä.

Yksikön 3154 alla ja myös ruudussa 97/508 edellisestä etelään yksikön 3217 alta tullut kuiva savi oli ikään kuin hieman kuumuudessa kovettunutta. Näissäkin paikoissa kyseessä oli kuitenkin yksikkö 3205 eli ns. pohjasavi.

3.3.9. Muita yksiköitä

mm. kartat 117-121

Yksikkö 3010: keskipisteen koordinaatit x = 98,62, y = 507,45, z = 682 (pinta), z = 633 (puujäännöksen alapinta) ja z = 626 (kuopan pohja laakakiven alta; pohjasaven pinta). Rakenteessa olleen puunjäännöksen halkaisija oli 20-24 cm. Säilyneen puujäännöksen pituus oli 33 cm ja se oli erittäin hyvin säilynyt. Puujäännöksen alapää oli tasainen. Kuopan seinämät olivat savea 3259. Kuopassa tai sen ympärillä ei ollut kiviä. Sen sijaan puujäännöksen alla oli lappeellaan harmaa laakakivi, jonka koko oli 25 cm × 19 cm ja paksuus 7 cm. Vieressä oli samantapainen vertikaalirakenne 3151.

Yksikkö 3111: keskipisteen koordinaatit x = 98,60, y = 506,80, z = 678 (pinta), z = n. 658 (pohja). Kuopan halkaisija oli 30-35 cm ja sen pohja oli laakea, muoto pyöreän soikea. Kuopassa savi oli tummempaa kuin ympärillä. Yksikkö oli saveuksen 3009 alla ja n. korkeudella z = 663, kuopassa välissä oli - aivan kuopan eteläreunaa lukuun ottamatta - savi 3259 ja sen alta jatkui löyhä, kuivia puuhippuja sisältänyt, tumma, multainen, rakeinen savi.

Yksikkö 3127: keskipisteen koordinaatit x = 99,30, y = 508,40, z = 677 (pinta), z = 671 (pohja). Löyhempää orgaanista ainesta sisältävä, selvästi rajoittuva maaläiskä yksikön 3009 alla. Yksikköä ympäröivä maa oli yksikköä 3254. Kuopan halkaisija 25 cm × 30 cm. Rakenteen itäreuna oli melkein suora, muuten yksikkö on suhteellisen pyöreä. Pohja oli pyöreän laakea. Yksikön reunasta 10 cm itään sijaitsi yksikkö 3135.

Yksikkö 3128: keskipisteen koordinaatit x = 98,70, y = 508,06, z = 671 (pohja). Löysää, rouhaisaa savea sisältävä läiskä, jossa oli orgaanista ainesta ja hieman hiiltä seassa. Tuli esiin yksikön 3009 alta. Yksikkö 3128 oli matala, vain pari senttiä syvä. Sen muoto oli muuten pyöreä, paitsi itäreuna suora. Rakenteen halkaisija oli n. 20 cm.

Yksikkö 3135: keskipisteen koordinaatit x = 99,30, y = 508,75, z = 678 (pinta), z = 660 (pohja). Selvästi erottuva, säännöllisen pyöreä läiskä yksikössä 3009. Sen halkaisija oli pinnalta n. 35 cm. Yksikössä oli puuhippuja ja muuta orgaanista ainesta saven seassa sekä reunoilla muutamia kiviä, joiden halkaisija oli 5-10 cm. Rakenteen pohja oli laakean pyöreä ja vertikaalisesti yksikkö hieman supistuu mentäessä syvemmälle. Yksikköä ympäröi pintaosista yksikkö 3009 ja alempana se rajautui yksikköihin 4071, 3254 ja 3265. Yksikön reunasta 10 cm länteen sijaitsi yksikkö 3127.

Yksikkö 3145: keskipisteen koordinaatit x = 98,75, y = 508,80, z = 676 (pinta). Rakenne oli vähintään 20-25 cm syvä, ja se suippeni pohjaa kohti. Yksikön halkaisija pinnalta oli 30 cm. Se oli selvästi erottuva, pyöreä läiskä yksikössä 3009. Rakenteen reunoilla oli päällä näkyvissä 2 kiveä, joiden halkaisija oli n. 10 cm. Yksikön sisusta oli hiekansekaista löysää savea, päällä multaisempi, ohut kerros ja rakenteen reunoissa näkyi hiiltynyt puurantu. Yksikköä ympäröi pintaosistaan yksikkö 3009 ja alempana se rajautui yksikköihin 3254 sekä 3265. Näiden alla yksikkö lävisti myös yksikön 3298.

Yksikkö 3151: keskipisteen koordinaatit x = 98,50, y = 507,80, z = 664/675 (pinta), z = 633 (pohja). Rakenteen halkaisija oli 32-38 cm. Yksikkö tuli esiin soikeanpyöreänä ruskeana läiskänä yksikössä 3009. Sen päällä oli kiviä ja syvempänä kuoppaa reunusti kiviä (halk. n. 10 cm). Niitä oli myös rakenteessa keskellä. Rakenteen pohja oli laakean pyöreä. Yksikkö ei ulottunut aivan pohjasaveen asti. Päällä yksikköä ympäröi yksikkö 3009 ja sen alla 3259. Yksikön reunasta n. 4 cm luoteeseen sijaitsi yksikkö 3010.

Yksikkö 3188: keskipisteen koordinaatit x = 97,20, y = 505,70, z = 682 (pinta). Rakenteen syvyys n. 5 cm. Selvärajainen, pyöreä, halkaisijaltaan n. 20 cm kokoinen läiskä yksikössä 3130 (=3009). Yksikkö sisälsi löyhempää, ehkä hiilensekaista ainesta. Yksikkö ulottui yksikköön 3222 asti, jossa sen laakea pohja oli.

Yksikkö 3202: keskipisteen koordinaatit x = 98,95, y = 508,70, z = 676 (pinta). Kolon syvyys on 7-8 cm. Yksikkö tuli esiin hiekkaisen löyhänä savena yksikön 3009 alta. Se muodosti osittain nelikulmaisen kolon, jonka halkaisija oli 9 cm. Yksikkö ei sisältänyt puujäänteitä. Sen vieressä oli yksikkö 3145.

Yksikkö 3234: keskipisteen koordinaatit x = 96,85, y = 505,66, z = 677 (pinta). Tuli esiin yksikössä 3222 olleen puunpalasen alta yksikössä 3237. Rakenteen halkaisija oli 5-6 cm ja se oli vähintään 15 cm syvä. Rakenne ulottui ns. pohjasaveen asti.

Yksikkö 3234b: keskipisteen koordinaatit x = 97,10, y = 505,76, z = ?. Yksikköä 3289 poistettaessa tuli esiin yksiköstä 3234 n. 20 cm pohjoiseen samanlainen vertikaalirakenne, joka ulottui ns. pohjasaveen asti.

Yksikkö 3251: keksipisteen koordinaatit x = 100.65, y = 505.95, z = 681 (pinta), z = 672 (pohja). Tumma, pyöreähkö hiekkaisen saven läiskä, jokan halkaisija oli 15 cm. Tuli esiin yksikössä 4071 ja jatkui vielä yksikössä 3299. Saattaa liittyä itä-länsi-suuntaiseen puulinjaan?

Yksikkö 3252: keskipisteen koordinaatit x = 100,00, y = 506,70, z = 678 (pinta). Tumma, pyöreä, hiekkaisen saven läiskä yksikössä 4071. Halkaisija 30 cm ja syvyys 2-3 cm.

Yksikkö 3255: keskipisteen koordinaatit x = 99,65, y = 507,90, z = 677 (pinta). Yksikkö oli hiekkaisen oranssinruskean maan peittämä, itse yksikkö oli täysin maatunutta orgaanista ainesta. Muodoltaan yksikkö oli epämääräinen, halkaisija n. 20 cm. Tuli esiin yksikön 3009 alta ja jatkui yksikössä 3302.

Yksikkö 3311: keskipisteen koordinaatit x = 96,40, y = 507,30, z = 661 (pinta), z = 631 (pohja). Rakenteen halkaisija 9 cm. Yksikön sisältö oli täysin maatunutta orgaanista multaa, jonka seassa oli puuhippuja. Aivan rakenteen pohjalla oli maatunutta puuta runsaasti. Pohja oli tasainen, ei teroitettu.

Yksikkö 3338: keskipisteen koordinaatit x = 97,15, y = 507,20, z = ?. Rakenne sijaitsi modernin ojan 3004 laidasta n. 25 cm etelään. Kuopan halkaisija oli 7 cm ja se oli pohjaan kapeneva. Kuoppa oli kallellaan kohti pohjoista. Yksikön syvyys yksikön 3333 pinnasta oli n. 10 cm. Yksikön eteläreunasta lähti halkeama savessa 3333, halkeaman pituus oli 18 cm ja se sukelsi siltin 2312 alle. Yksikkö 3338 ulottui ns. pohjasaveen asti.

Muita rakenteita

Yksikkö 2321 sijaitsi hieman matalammalla tasolla (z = 662 [pinta]), em. kuopasta n. 20 cm itään. Molemmat yksiköt (3290 & 2321) olivat läpimitaltaan n. 1,3 m × 0,5 m:n kokoisessa, itä-länsi-suuntaisessa, muodoltaan epämääräisessä painanteessa yksikössä 3333. Yksikkö 2321 oli pyöreähkö kuoppa (halk. n. 50 cm), joka väriltään oli lähes musta, hyvin nokinen, laidoilla oli hieman kermanväristä, noen värjäämää silttiä, joka levittäytyi lähes koko yksikön alueelle. Silttiä oli n. parin sentin kerros yksikön pintaosassa. Kuopan syvyys oli lähes 20 cm (z = 643 (pohja)) Kuoppa oli täynnä nokista maata. Kuopasta tuli syvyydessä z = 650-653 esiin maatunutta puuta. Vaakasuora puujäännös näytti tällä korkeudella peittävän kuopan lähes kokonaan. Maa-aineksesta kuopan sisältä tuli palaneita kiviä, rautakuonaa 721 g, palanutta savea 22 g, jonkinlainen rautamöykky, palaneen saven pala, jossa on putkimaista muodostumaa sekä yksi pala palamatonta luuta.

Yksikön 2321 kaakkoiskulmassa oli täysin nokeentunut pyöreä läiskä, jonka halkaisija oli 18 cm ja syvyys 12-16 cm. Sen keskipisteen koordinaatit ovat x = 97,20, y = 506,20, z = 662 (pinta). Tätä rakennetta (2321c) ympäröi pehmeän harmaan saven »rengas», jonka paksuus oli alle 1 cm.

Kaivausteltan ulkopuolelle kohtaan x = 93,60-95,00, y = 505,00-507,00, z = 710-640 kaivettiin koekuoppa. Sen pinnalla olevasta peltokerroksesta (z = 710-690) tuli runsaasti löytöjä. Sen alla oli humuspitoinen maa, joka oli samaa kuin yksikkö 3042 (z = 690-663). Pienten ja keskisuurten kivien muodostaman kerroksen alta tuli esiin savi, jossa oli runsaasti pieniä maatuneita puunpalasia (z = 660-656) sikin sokin silppuna. Joukossa oli paksujakin oksia, mutta rakenne ei muodostanut selviä puulinjoja tms. Tämän puuroskakerroksen alta tuli multamaista maata ja sen alta ns. pohjasavelta vaikuttanut maa korkeudella 644-643 m mpy. Koekuopan vieressä kulki moderni oja.

3.3.10. Tulkintaa rakenteista

Tutkimusalueella sijaitsi nelikulmaisen rakennuksen tai sen osan jäännökset. Rakennuksen seinät muodostuivat puujäännöksistä 3056, 3071 & 3071A, 3039 & 3049 sekä 3084. Rakennelman pohjoisseinä oli ES:n kaivausalueella paalurakenteiden 4000 ja 4011a-b välillä sijainnut hyvin säilynyt puujäännös 4005. Kyseessä on rakennuksen nuorin löydettävissä oleva vaihe.

Rakennuksen länsiseinän ulkopuolella oli jonkinlainen »multapenkkirakenne». Se muodostui alimmasta seinähirrestä ja seinän ulkopuolella noin 30 cm:n päässä kulkevasta, samansuuntaisesta, ainakin osittain ehkä kyljelleen asetetusta laudasta ja näiden välissä olevasta hyvin tiiviistä savesta sekä sen alla olevasta n. 20 cm leveästä laudasta. Kyseessä oli siten jonkinlainen laatikkomainen rakenne. Se oli havaittavissa molemmin puolin rakennusta halkovaa resenttiä ojaa 3004. Huonetilassa oli länsiseinällä havaittavissa myös jonkinlainen sisäpuolinen multapenkki.

Edellä esitellyn ulkopuolisen multapenkkirakenteen länsipuolella kulki ainakin 15 m pitkä oja, jonka päällä oli erilaisesta puuroskasta muodostunut kerros. Se täytti eriasteisesti maatuneena ojarakennelman. Ojan leveys oli 30-40 cm ja syvyys n. 20 cm. Oja laski kaivausteltan ulkopuolelle pohjoiseen ja johti lopulta toiseen, kohti Raisionjokea laskevaan ojaan. Oja oli kertomusalueella kahden eri rakennuksen välissä.

Rakennuksen tai sen osan lounaiskulman muodosti kaksi rinnakkaista nurkkasalvosta. Tuntuisi siltä, että edellä esitellyn rakennuksen osan eteläseinä olisi yksikkö 3039 eli sisemmän salvoksen osoittama seinälinja. Toinen, eteläisempi salvos liittyy huonetilan ulkopuoliseen, ehkä lautalattiaiseen porstuaan tms. Kyseistä tulkintaa vahvistaa myös havainnot puujäännöksistä muuten tuhotuneen kaakkoisen nurkkarakenteen tietämillä. Lounaisnurkan eteläisemmän salvoksen alla oli laakea kivi saven päällä.

Rakennuksen (tai sen yhden huoneen?) lattia oli tehty savesta. Jo vuoden 1994 kaivauksissa oli ruuduissa 98-101/505-509 kolmannessa kaivauskerroksessa todettu kolme päällekkäistä savilattiatasoa. Tämän vuoden kaivauksissa todettiin aluksi savilattiayksikkö 3009, joka ulottui rakennuksen seiniin puujäännösten 3071, 3039 ja 3084 kohdalla. Pohjoisseinään asti ei lattiataso yltänyt. Tämän alta tuli esiin hyvin tiivis ja pinnaltaan kova lattiasaveus 4071. Se rajautui pohjoisreunastaan hyvin terävästi suurin piirtein linjalle x = 101. Tästä reunasta tuli esiin myös hyvin maatunut puulinja. Tällä seinällä samoin kuin länsiseinällä saveus noudatti suurin piirtein yksikön 3009 laajuutta. Sen sijaan itäreunassaan yksikkö 4071 oli selvästi 1,0-1,5 m kapeampi kuin ylempi saveus 3009. Samoin etelälaidassaan ei 4071 ulottunut aivan yhtä kauaksi kuin 3009. Tämän lattiasaven 4071 alta tuli toinen lattiataso 3298. Se oli samansuuruinen kuin edeltänyt savilattia, paitsi ehkä eteläreunastaan se ulottui hieman kauemmaksi kuin 4071. Näiden tasojen välissä oli paikka paikoin havaittavissa aivan ohuita kerroksia tummaa, hiekansekaista maata. Osittain siitä oli erotettavissa kaarnaa. Samanlainen ilmiö oli havaittu jo vuonna 1994 savilattiatasoja kaivettaesa.

Rakennuksen tässä osassa oli myös tulisija, joka osoittautui savetun kiuasuunin jäännökseksi. Se oli vuoden 1994 kaivauksissa havaitun savilattiatason alla (C-savi). Tämän vuoden kaivauksissa todetut savilattiat eivät menneet sen päälle, joten voidaan olettaa, että rakennuksen tässä käyttövaiheessa uuni on ollut toiminnassa.

Yksiköiden 3290 ja 2321 muodostama kuopparakenne saattaa liittyä raudanpelkistämiseen, se on ehkä jopa kuoppauunin jäännökset. Tällainen rakenne ei varmastikaan ole sijainnut minkään rakennuksen sisäpuolella.
 
 

Takaisin sisällysluetteloon.
Seuraavaan lukuun 3.3.11, Alue 96-101/504-511.