Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Ty�kalut

MULLI

Keskiajalla Ihalan erikoisuuksiin lukeutui Huhkonkosken luona sijainnut »linnanmylly», josta vanhin varma maininta on s�ilynyt vuodelta 1463, ep�varma jo vuodelta 1405. Kyseess� oli kruunun omistama vesimylly, jossa jauhettiin Turun linnaan ker�tty� veroviljaa sek� kruunun latokartanoitten satoa. Maksua vastaan my�s raisiolaisten talonpoikien viljoja jauhettiin linnanmyllyss�. Myllyn hoitaminen oli ilmeisesti Ihalan talonpoikien teht�v�, kunnes 1500-luvun loppupuolella palkattiin p��toiminen myll�ri, joka asui torpassa myllyn l�hell�. Ensimm�inen nimelt� tunnetty myll�ri oli muuan Urpo, joka tiett�v�sti hukkui koskeen vuonna 1589. Mylly oli ratasmyllytyyppi� ja siin� oli vuonna 1585 kaksi kiviparia. Toiminnassa se oli l�hinn� kev�isin ja syksyisin, »isonveden» aikaan. Vuonna 1590 sen seuraksi rakennettiin pienempi ja yksinkertaisempi hierin- eli jalkamylly. Sittemmin myllyt n�ht�v�sti p��siv�t rappeutumaan, sill� vuonna 1632 piti kenraalikuvern��ri Nils Bielken piti rangaistuksen uhalla m��r�t� raisiolaiset tuomaan rakennustarpeita niiden kunnostamiseen.

1600-luvun kuluessa myllyn k�ytt� v�hentyi, koska madaltunutta jokea pitkin ei en�� voinut kuljettaa viljaa. Myllylle tosin johti my�s tie, mutta se oli usein huonossa kunnossa. Vuonna 1680 ankara kev�ttulva h�vitti koko myllyn, jota ei korjattu vuosikausiin. Sittemmin mylly siirtyi yksityisomistukseen. Se korjattiin entist� ehommaksi, sill� vuonna 1725 siin� oli per�ti nelj� kiviparia. Tuolloin piirretyst� kartasta n�kyv�t myllyn ja myllytorpan peltojen sijainnit.

Huhkonkosken mylly s�ilytti merkityksens� pitk��n. 1800-luvun lopulla se toimi niin tehokkaasti, ettei Raisiossa en�� juuri tuulimyllyj� tarvittu. 1900-luvulla mylly alkoi toimia my�s sahana. 1950-luvulla mylly lopulta h�vitettiin moottoritien (Rauman valtatien) rakentamisen takia.

Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Ty�kalut