Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut

MULLI

Keskiajalla Ihalan erikoisuuksiin lukeutui Huhkonkosken luona sijainnut »linnanmylly», josta vanhin varma maininta on säilynyt vuodelta 1463, epävarma jo vuodelta 1405. Kyseessä oli kruunun omistama vesimylly, jossa jauhettiin Turun linnaan kerättyä veroviljaa sekä kruunun latokartanoitten satoa. Maksua vastaan myös raisiolaisten talonpoikien viljoja jauhettiin linnanmyllyssä. Myllyn hoitaminen oli ilmeisesti Ihalan talonpoikien tehtävä, kunnes 1500-luvun loppupuolella palkattiin päätoiminen mylläri, joka asui torpassa myllyn lähellä. Ensimmäinen nimeltä tunnetty mylläri oli muuan Urpo, joka tiettävästi hukkui koskeen vuonna 1589. Mylly oli ratasmyllytyyppiä ja siinä oli vuonna 1585 kaksi kiviparia. Toiminnassa se oli lähinnä keväisin ja syksyisin, »isonveden» aikaan. Vuonna 1590 sen seuraksi rakennettiin pienempi ja yksinkertaisempi hierin- eli jalkamylly. Sittemmin myllyt nähtävästi pääsivät rappeutumaan, sillä vuonna 1632 piti kenraalikuvernööri Nils Bielken piti rangaistuksen uhalla määrätä raisiolaiset tuomaan rakennustarpeita niiden kunnostamiseen.

1600-luvun kuluessa myllyn käyttö vähentyi, koska madaltunutta jokea pitkin ei enää voinut kuljettaa viljaa. Myllylle tosin johti myös tie, mutta se oli usein huonossa kunnossa. Vuonna 1680 ankara kevättulva hävitti koko myllyn, jota ei korjattu vuosikausiin. Sittemmin mylly siirtyi yksityisomistukseen. Se korjattiin entistä ehommaksi, sillä vuonna 1725 siinä oli peräti neljä kiviparia. Tuolloin piirretystä kartasta näkyvät myllyn ja myllytorpan peltojen sijainnit.

Huhkonkosken mylly säilytti merkityksensä pitkään. 1800-luvun lopulla se toimi niin tehokkaasti, ettei Raisiossa enää juuri tuulimyllyjä tarvittu. 1900-luvulla mylly alkoi toimia myös sahana. 1950-luvulla mylly lopulta hävitettiin moottoritien (Rauman valtatien) rakentamisen takia.

Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut