Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on monikäyttöinen työkalu oppimisen tueksi. Ensinnäkin se auttaa jäsentämään opittavia asioita, etenkin suhteessa aikaisemmin opittuun. Sen avulla on myös helpompi havaita puutteet ja myös kehittyminen omassa ajattelussa. Parhaimmillaan se toimii keskeisten asioiden ja oppimisvaiheiden opettavana historiana niin itselle kuin muille oppijoille.

Ohjeita opiskelijalle

Oppimispäiväkirjan pitämiseen ei ole suuria määriä sääntöjä, mutta kahta perusneuvoa on erittäin hyödyllistä noudataa:

  1. Pidä oppimispäiväkirjaa läpi koko lukuvuoden.
  2. Oppimispäiväkirja tarkoitttaa oppimispäiväkirjaa – ei päiväkirjaa.
  3. Liitä oppimispäiväkirjaasi asiaa selventäviä kaavioita tai kuvia.
  4. Muistiinpanot voivat sisältää myös runsaasti kuvallista luonnostelua.
  5. Lukuvuoden lopussa tee yhteenveto oppimistasi asioista.

Voit miettiä siinä esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

Oppimispäiväkirja helpottaa sinua jäsentämään ajatuksiasi ja niiden välisiä suhteita. Se helpottaa myös itsearviointia – voit seurata ajatteluasi, erilaisia prosesseja sekä tavoitteidesi saavuttamista.

Ohjeita opettajalle

Oppimispäiväkirja voi olla yksityinen, julkinen tai puolijulkinen.

Julkisen ja puolijulkisen oppimispäiväkirjan pitäminen verkossa on toimiva ratkaisu. Opiskelijoille annettavassa ohjeistuksessa kannattaa silloin miettiä seuraavia asioita:

Opiskelijoilla ja opettajalla on toistensa dokumentteihin lukuoikeus sekä oikeus kirjoittaa palautetta (kritiikkiä, kannustusta, huomioita). Heillä ei tietenkään ole oikeutta muokata kirjoittajan alkuperäisiä tekstejä. Palautteen kirjoittaminen voi tapahtua liittämällä erillinen dokumentti kyseisen opiskelijan kansion sisään. Palaute näkyy kaikille ryhmän jäsenille.

Oppimista ja sen tavoitteita ohjaavan roolin lisäksi oppimispäiväkirjaa voi käyttää muun muassa henkilökohtaisen oppimisen ohjauksen apuvälineenä opiskelijan ja ohjaajan välillä. Kannattaa harkita myös oppimispäiväkirjan käyttöä kurssipalautteena tai -osasuoritteena kurssin päättyessä.