
Sykeharjoituksia ideointiin
Visualistin on osattava visualisoida – paitsi omiaan myös toisten
ajatuksia. Konseptisuunnittelijan on osattava konseptoida, eri tavoin ja
erilaisia kokonaisuuksia. Samoin ideointia pitää harjoitella, ja
opiskelijan tulee tutustua omaan tapaansa toimia ja kehittää
tarvitsemiaan kykyjä. Näiden kykyjen kehittämiseksi voi käyttää
sykeharjoituksia.
Suunnittelun intervalliharjoituksia voisi verrata vaikkapa
pianonsoittajan asteikkojen harjoitteluun; kyse ei ole pelkästään
sorminäppäryydestä vaan ajattelun ja kehon toiminnan yhteistyöstä. Niitä
voisi verrata myös urheilijan lenkki- ja kuntosaliharjoitteluun
riittävän lihaskunnon saavuttamiseksi. Tässä tapauksessa kyse on
näkymättömistä suunnittelulihaksista, joita todellakin voi jumppauttaa!
Opettajan rooli on sama kuin valmentajan: Hän voi esimerkiksi
keskittyä yksilölliseen valmennukseen tai painottaa yhteisöllisen
suunnittelun taitojen hiomista. Painopiste voi olla tietyn suunnittelun
osa-alueen systemaattisella kehittämisellä tai suurten linjojen
hallitsemisella. Suunniteltaessa harjoituskokonaisuutta tulee sisällöt
ja menetelmät suunnitella tavoitteita palveleviksi.
Esimerkkiharjoitus
Ideoinnin harjoittaminen monialaisessa ryhmässä. Sisällöt liittyvät
ruutusuunnittelun osa-alueisiin.
Valmistelut:
- 10 x 3 tuntia, kerran viikossa.
- Jokaiselle kerralle aiheeseen liittyvän harjoituksen miettiminen.
- Harjoituksiin liittyvien materiaalien valmistaminen etukäteen.
- Orientoiva kirjallisuus jokaista kertaa varten.
- Opiskelijat varaavat itselleen luonnosteluvälineet.
- Välineistöä ideoiden esittelyyn, esim. kalvoja ja tusseja tai
videotykki.
Käytännön eteneminen
Jokaisen kerran rakenne on sama: tunti asiantuntijan alustusta,
tunti ideointia ryhmissä ja tunti yhteistä arvointia
1. Alustus (n. 1 tunti)
- Asiantuntija (opettaja tai vierailija) alustaa aiheestaan
esitellen alueeseen liittyviä ongelmia, esimerkkejä, toimivia tai
huonoja ratkaisuja, kirjallisuutta, lisätiedon hankintaa jne.
- Puheenvuoron lopussa esitellään sykeharjoitus, joka annetaan
kirjallisesti.
- Harjoitusta varten on varattu työstettävää materiaalia, jota voi
käyttää halutessa.
- Tehtävä käydään yhdessä läpi mahdollisten kysymysten varalta.
- Opiskelijat jaetaan ryhmiin.
Esimerkki:
Alustaja on puhunut visuaalisesta dramaturgiasta käyttöliittymissä.
Opiskelijoille on valmistettu 3 erilaista digitaalista kuvatiedostoa,
joita voi käyttää harjoituksessa. Harjoitus tehdään tietokoneella.
Harjoitus:
Valitkaa yksi oheisista kuvista, ja rakentakaa siitä 10 kuvaruudun
mittainen kertomus. Kertomuksessa tulee olla alku, keskikohta ja loppu.
Kokonaisuudessa ei saa käyttää yhtä lausetta pidempää tekstiä. Kuvaa voi
rajata, pilkkoa, muokata ja toistaa.
Arviointiperusteet: Ideointikyky, visuaalinen dramaturgia, sanoman
välittäminen.
2. Ideointi (n. 1 tunti)
- Työskentelyn aikana opettaja (ja asiantuntija) voi tehdä
kierroksen ja katsoa, ettei mikään ryhmä ole juuttunut paikoilleen.
3. Arviointi (n. 1 tunti)
- Ryhmät esittelevät ratkaisunsa kukin vuorollaan.
- Jos alustajana on ollut vieraileva asiantuntija hän osallistuu
myös arviointiin.
- Seuraavan kerran orientoiva materiaali jaetaan luettavaksi.
Opiskelijapalaute
Opiskelijat pitivät myönteisenä erityisesti ryhmätyöskentelyä, jossa
ajatukset pääsivät risteämään ja kehittymään. Vaihtelevat asiantuntijat
kiinnostavat, joskin mielipiteet hajaantuvat monesti eri
luennoitsijoiden kesken. Se että ideointi tehdään tuntien aikana ilman
aikaavieviä kotitöitä (lukuunottamatta oheismateriaaliin tutustumista),
saa yleensä kiitosta ja vaikuttaa myös siihen että kaikki jaksolle
osallistujat saavat merkinnän.
Yhteenveto ja huomioitavaa
- Kurssin vahvuudet ovat täsmällisessä aikataulutuksessa,
vaihtelevissa asiantuntijaluennoitsijoissa, ideoiden vapaassa ja
humoristisessa irrottelussa, toisten ideoihin tutustumisessa ja
yhteisessä arvioinnissa.
- Tehtävien mitoituksessa ja ryhmien koossa voi ottaa huomioon
opiskelijoiden määrän: jos jaksolle osallistuu suuri joukko
opiskelijoita (esim. 30 henkeä), voivat opiskelijat työskennellä melko
isoissakin ryhmissä ja esittää kritiikissä johtopäätöksensä/tuloksensa
yhdessä.
- On haasteellista keksiä harjoituksia, jotka ovat todellisilta ja
kehittävät ammatillisia taitoja, mutta jotka on mahdollisia toteuttaa
annetussa ajassa.
- Helpointa on teettää ideointi-visualisointi-harjoituksia tietystä
aiheesta, esimerkiksi julisteita viikottain vaihtuvista ajankohtaisista
aiheista (suunnitteluvälineeksikin riittää lyijykynä).
- Saadakseen todellisen innon tekemiseen, opiskelijat tarvitsevat
yleensä kannustusta ja innostamista. Esimerkkien antaminen auttaa
laiskasti innostuvaa ryhmää.
- Perusteellisen ja kriittisen palautteen antaminen auttaa
opiskelijoita suhtautumaan vakavasti harjoitukseen.
- Aikataulussa pysyminen on tärkeää, jotta jokaiselle osiolle jää
oma aikansa.
- Tunnin aikarajoitus edellyttää hyvää tiivistystä ja asiassa
pysymistä.
- Mitä säännöllisemmän rytmin kokonaisuuteen saa, sitä paremmin
työskentely tuntuu luistavan.
- Kokonaisuuteen on hyvä yhdistää oppimispäiväkirjan pitäminen.
- Ryhmien kokoonpanoa on hyvä vaihtaa joka kerta.
- Orientoiva teksti voi olla 'bussimatkalla luettavan mittainen',
jolloin se on helppo lukea ennen seuraavaa kertaa.