Sykeharjoituksia ideointiin

Visualistin on osattava visualisoida – paitsi omiaan myös toisten ajatuksia. Konseptisuunnittelijan on osattava konseptoida, eri tavoin ja erilaisia kokonaisuuksia. Samoin ideointia pitää harjoitella, ja opiskelijan tulee tutustua omaan tapaansa toimia ja kehittää tarvitsemiaan kykyjä. Näiden kykyjen kehittämiseksi voi käyttää sykeharjoituksia.

Suunnittelun intervalliharjoituksia voisi verrata vaikkapa pianonsoittajan asteikkojen harjoitteluun; kyse ei ole pelkästään sorminäppäryydestä vaan ajattelun ja kehon toiminnan yhteistyöstä. Niitä voisi verrata myös urheilijan lenkki- ja kuntosaliharjoitteluun riittävän lihaskunnon saavuttamiseksi. Tässä tapauksessa kyse on näkymättömistä suunnittelulihaksista, joita todellakin voi jumppauttaa!

Opettajan rooli on sama kuin valmentajan: Hän voi esimerkiksi keskittyä yksilölliseen valmennukseen tai painottaa yhteisöllisen suunnittelun taitojen hiomista. Painopiste voi olla tietyn suunnittelun osa-alueen systemaattisella kehittämisellä tai suurten linjojen hallitsemisella. Suunniteltaessa harjoituskokonaisuutta tulee sisällöt ja menetelmät suunnitella tavoitteita palveleviksi.

Esimerkkiharjoitus

Ideoinnin harjoittaminen monialaisessa ryhmässä. Sisällöt liittyvät ruutusuunnittelun osa-alueisiin.

Valmistelut:

• 10 x 3 tuntia, kerran viikossa.
• Jokaiselle kerralle aiheeseen liittyvän harjoituksen miettiminen.
• Harjoituksiin liittyvien materiaalien valmistaminen etukäteen.
• Orientoiva kirjallisuus jokaista kertaa varten.
• Opiskelijat varaavat itselleen luonnosteluvälineet.
• Välineistöä ideoiden esittelyyn, esim. kalvoja ja tusseja tai videotykki.

Käytännön eteneminen

Jokaisen kerran rakenne on sama: tunti asiantuntijan alustusta, tunti ideointia ryhmissä ja tunti yhteistä arvointia

1. Alustus (n. 1 tunti)

• Asiantuntija (opettaja tai vierailija) alustaa aiheestaan esitellen alueeseen liittyviä ongelmia, esimerkkejä, toimivia tai huonoja ratkaisuja, kirjallisuutta, lisätiedon hankintaa jne.
• Puheenvuoron lopussa esitellään sykeharjoitus, joka annetaan kirjallisesti.
• Harjoitusta varten on varattu työstettävää materiaalia, jota voi käyttää halutessa.
• Tehtävä käydään yhdessä läpi mahdollisten kysymysten varalta.
• Opiskelijat jaetaan ryhmiin.

Esimerkki:

Alustaja on puhunut visuaalisesta dramaturgiasta käyttöliittymissä. Opiskelijoille on valmistettu 3 erilaista digitaalista kuvatiedostoa, joita voi käyttää harjoituksessa. Harjoitus tehdään tietokoneella.

Harjoitus:

Valitkaa yksi oheisista kuvista, ja rakentakaa siitä 10 kuvaruudun mittainen kertomus. Kertomuksessa tulee olla alku, keskikohta ja loppu. Kokonaisuudessa ei saa käyttää yhtä lausetta pidempää tekstiä. Kuvaa voi rajata, pilkkoa, muokata ja toistaa.

Arviointiperusteet: Ideointikyky, visuaalinen dramaturgia, sanoman välittäminen.

2. Ideointi (n. 1 tunti)

• Työskentelyn aikana opettaja (ja asiantuntija) voi tehdä kierroksen ja katsoa, ettei mikään ryhmä ole juuttunut paikoilleen.

3. Arviointi (n. 1 tunti)

• Ryhmät esittelevät ratkaisunsa kukin vuorollaan.
• Jos alustajana on ollut vieraileva asiantuntija hän osallistuu myös arviointiin.
• Seuraavan kerran orientoiva materiaali jaetaan luettavaksi.

Opiskelijapalaute

Opiskelijat pitivät myönteisenä erityisesti ryhmätyöskentelyä, jossa ajatukset pääsivät risteämään ja kehittymään. Vaihtelevat asiantuntijat kiinnostavat, joskin mielipiteet hajaantuvat monesti eri luennoitsijoiden kesken. Se että ideointi tehdään tuntien aikana ilman aikaavieviä kotitöitä (lukuunottamatta oheismateriaaliin tutustumista), saa yleensä kiitosta ja vaikuttaa myös siihen että kaikki jaksolle osallistujat saavat merkinnän.

Yhteenveto ja huomioitavaa

• Kurssin vahvuudet ovat täsmällisessä aikataulutuksessa, vaihtelevissa asiantuntijaluennoitsijoissa, ideoiden vapaassa ja humoristisessa irrottelussa, toisten ideoihin tutustumisessa ja yhteisessä arvioinnissa.
• Tehtävien mitoituksessa ja ryhmien koossa voi ottaa huomioon opiskelijoiden määrän: jos jaksolle osallistuu suuri joukko opiskelijoita (esim. 30 henkeä), voivat opiskelijat työskennellä melko isoissakin ryhmissä ja esittää kritiikissä johtopäätöksensä/tuloksensa yhdessä.
• On haasteellista keksiä harjoituksia, jotka ovat todellisilta ja kehittävät ammatillisia taitoja, mutta jotka on mahdollisia toteuttaa annetussa ajassa.
• Helpointa on teettää ideointi-visualisointi-harjoituksia tietystä aiheesta, esimerkiksi julisteita viikottain vaihtuvista ajankohtaisista aiheista (suunnitteluvälineeksikin riittää lyijykynä).
• Saadakseen todellisen innon tekemiseen, opiskelijat tarvitsevat yleensä kannustusta ja innostamista. Esimerkkien antaminen auttaa laiskasti innostuvaa ryhmää.
• Perusteellisen ja kriittisen palautteen antaminen auttaa opiskelijoita suhtautumaan vakavasti harjoitukseen.
• Aikataulussa pysyminen on tärkeää, jotta jokaiselle osiolle jää oma aikansa.
• Tunnin aikarajoitus edellyttää hyvää tiivistystä ja asiassa pysymistä.
• Mitä säännöllisemmän rytmin kokonaisuuteen saa, sitä paremmin työskentely tuntuu luistavan.
• Kokonaisuuteen on hyvä yhdistää oppimispäiväkirjan pitäminen.
• Ryhmien kokoonpanoa on hyvä vaihtaa joka kerta.
• Orientoiva teksti voi olla 'bussimatkalla luettavan mittainen', jolloin se on helppo lukea ennen seuraavaa kertaa.