Käsityön, suunnittelun ja muotoilun tuote toimii verkostossa, johon vaikuttavat sekä tuotteen suunnittelija, käyttäjä tai vastaanottaja. Jokaisen toimijan näkökulmasta tuote on erilainen. Nykyaikana on kritisoitu paljon suunnittelua, joka ei huomioi käyttäjän asettamia tarpeita tuotteelle ja jossa käyttäjää ei sisällytetä suunnitteluprosessiin omien tarpeidensa asiantuntijana.
Käyttäjälähtöisessä suunnittelussä lähtökohtana käyttäjän kokemuksellista asiantuntemusta pyritään hyödyntämään tuotesuunnittelussa. Hyvin usein suunnittelija luottaa omaan "elämänkokemukseensa" enemmän kuin todelliseen, systemaattisesti kerättyynn tietoon käyttäjän kokemuksesta ja tuotteen käyttövaatimuksista. Toisin sanoen suunnitteluprosessissa ei ole käytettävissä (tai ei hankita) riittävästi systemaattista ja analysoitua tietoa käyttäjien kokemuksista.
Suunnittelijan ja valmistajan lähtökohtana tulisi kuitenkin olla kaikille mahdollisimman hyvin sopiva tuote. Tuotteen suunnittelu, joka perustuu keskimääräisten standardien ja ergonomisten keskiarvojen mukaisesti ei välttämättä johda yleiseen käytettävyyteen. Käyttäjälähtöisyydessä on pääpaino ihmisten tarpeiden ja ominaisuuksien ymmärtämisessä ja siinä että tuote vastaa ihmisten arjen tarpeisiin.
Design for all -ajattelun periaatteena on tuote, jonka suunnittelun lähtökohtana on erilaisten ihmisten tarpeet, jolloin tuote poikkeuksetta hyödyttää myös "keskiarvo" käyttäjää. Tuotteen suunnittelussa tulisi huomioida
Käyttäjälähtöisen suunnittelun metodit perustuvat käyttäjäkeskeisyyteen. Käyttäjä on mukana suunnittelutiimin tasavertaisena jäsenenä heti suunnitteluprosessin alusta. Aina tämä ei ole mahdollista, joten suunnittelijat joutuvat hankkimaan lisätietoa ja tekemään esimerkiksi seuraavanlaisia analyyseja suunnitteluprosessin aikana: