Systeemiajattelu

Samu Mielonen

Systeemiajattelu on ymmärtämisen apuväline, jolla voidaan kuvata monimutkaisien järjestelmien vaikuttavia osia ja näiden toiminnan yhteistulosta. Toisin kuin perinteinen analyysi, se ei pyri jakamaan tutkittavaa kohdetta osiin, vaan pyrkii ymmärtämään, miten eri osaset vaikuttavat kokonaisuuteen. Systeemiajattelun avulla yritetään ymmärtää jonkin todellisen maailman osaa rakentamalla vuorovaikutusmalleja niistä asioista, jotka vaikuttavat tutkittavaan asiaan.

Kuvaus

Systeemiajattelua voi harjoittaa yksinkertaistetusti vuorovaikutusmallien avulla. Nämä kaaviot kuvaavat prosessien välisiä vaikutussuhteita, jotka ovat luonteeltaan vahvistavia, neutraaleja tai heikentäviä. Kun näitä vaikutussuhteita liitetään toisiinsa sekä kokonaisuuden osaksi, syntyy kuva järjestelmästä ja siihen vaikuttavista prosesseista. Järjestelmän kuvaaminen voidaan aloittaa järjestelmän toiminnasta kertovan kuvauksen lukemisesta. Järjestelmä on mikä tahansa elollisten olioiden, laitteiden tai näiden muodostaman yhteistoiminnan vaikutuksesta syntynyt kokonaisuus, esimerkiksi sairaalan ensiapuosasto, lähiö tai maapallon ilmasto.

Lue järjestelmän toiminnasta kertova kuvaus.
Pohdi mitkä elementit kuvauksessa vaikuttavat muihin elementteihin.
Mitä asioita tapahtuu kuvauksen taustalla ja miten ne ilmenevät kuvauksessa?
Mitä prosesseja (tapahtumia, muutoksia) järjestelmässä esiintyy?
Listaa järjestelmän eri osat siten kuin ne kuvauksessa vahvistuvat tai heikentyvät.
Luo toisiinsa vaikuttavien osien välille linkkejä kuvaamaan näiden välisiä suhteita.
Anna nuolille vahvistusta tai heikennystä kuvaava merkki (plus tai miinus).
Luo linkitettyjen osien välille takaisinkytkentää (nuoli toiseen suuntaan), mikäli tällainen suhde on löydettävissä.
Merkitse viive niiden vaikutussuhteiden kohdalle, jotka vaikuttavat tapahtumien itsensä jälkeen ja tekevät siten vuorovaikutuksen vaikeammaksi havaita.
Tarkista vastaako vuorovaikutusmalli todellisen järjestelmän kuvausta.

Kuvaamalla järjestelmän systeemiseksi malliksi on mahdollista löytää ne keskeiset prosessit, joihin pyritään vaikuttamaan, mikäli halutaan saada aikaa pitkäaikaista muutoksia järjestelmään tai sen osiin. Vuorovaikutusmallit auttavat usein ymmärtämään, mikä on varsinainen aiheuttava syy ratkaistavassa ongelmassa, eikä pelkkä oire. Pyri ratkaisemaan vaikuttavia syitä, mikäli haluat saada aikaan suunnittelulla pitkäkestoisia tuloksia.

Vinkkejä

Systeemiajattelun vuorovaikutusmalleja voidaan myös käyttää useaan eri tarkoitukseen:

Ideoitaessa uusia tekoja tai välineitä, joiden avulla voidaan vaikuttaa haluttuun asiaan järjestelmällisesti.
Jäsentämään toimivaa kokonaisuutta niin, että toimintaan vaikuttavat prosessit tulevat tunnetuiksi ja niiden keskinäiset vaikutussuhteet ymmärrettäväksi.
Opeteltaessa mitkä asiat liittyvät toisiinsa, mitkä näistä ovat ratkaisevia ja mitkä vain tukevia prosesseja. Ymmärtä asioiden toistuvia rakenteellisia kaavoja.

Kuten käsitekarttojenkin kohdalla, tärkeintä ei ole täydellisen systeemisen mallin luominen heti, vaan oman nykyisen ymmärryksen kuvaaminen ensin systeemiajattelun mallilla ja sen kehittäminen eteenpäin yksin tai yhdessä muiden kanssa. Usein käsitekartta on jo hyvä pohja systeemisen ajattelumallin piirtämiselle.

Esimerkki: Systeeminen vaikutuskaavio

Alla oleva esimerkki kuvaa yhteisöllisen tutkivan oppimisen järjestelmää systeemiajattelun vuorovaikutuskaaviona.

Lähteet ja lisätietoa

Parviainen, Jukka & Nurmi, Tapio (1998). Senge: The fift Discipline – Yhteenveto kirjasta. Julkaistu verkossa: http://www.cis.hut.fi/~parvi/TU-53.252/OO191098.html
- Hyvä johdatus systeemiajatteluun organisaatiokehityksen näkökulmasta, Peter M. Sengen kirjan tiivistelmän perusteella. Taso: aloittelija

Anttila, Pirkko (1999) Systeemiajattelu systeemianalyysin taustalla. Metodix. Julkaistu verkossa: http://www.metodix.com/metodi/pirkko/systeemiajattelu_systeemianalyysin_taustalla.htm
- Lyhyt johdatus systeemiajatteluun systeemianalyysin näkökulmasta. Taso: aloittelija-vaativa.

Aronson, Daniel (2001). Introduction to Systems Thinking, Julkaistu verkossa: http://www.thinking.net/Systems_Thinking/Intro_to_ST/intro_to_st.htm
- Perusjohdatus systeemiajatteluun: mitä se on, miksi se on kehitetty, mihin sitä käytetään ja miten sitä tehdään (englanniksi). Taso: aloittelija.

Ossimits, Günther (1997). The Development of Systems Thinking Skills Using System Dynamics Modelling Tools, julkaistu verkossa: http://www.uni-klu.ac.at/users/gossimit/sdyn/gdm_eng.htm
- Taustaa systeemiajatelusta, sen eroista perinteiseen kausaaliseen ajatteluun, hyödyistä ja menettelytavoista (englanniksi). Taso: vaativa

Shibley, John J. (2001). Making Loops: A method for drawing Causal Loop Diagrams, julkaistu verkossa: http://www.systemsprimer.com/making_loops_intro.htm.
- Johdatus syy-seuraus-kaavioiden piirtämiseen systeemiajattelun hengessä. Taso: vaativa.