Suunnittelun ajattelumallit

Pirita Seitamaa-Hakkarainen

Suunnitteluprosessi nähdään syklisenä ja iteratiivisena prosessina, jossa suunnittelija muokkaa ja varioi visuaalisia ja teknisiä suunnitteluideoita. Suunnittelutehtävät ovat avoimia ja monimutkaisia ja suunnittelun aikana on sovitettava useita ristiriitaisia tekijöitä. Suunnittelukontekstin ja suunnittelutehtävän määritteleminen, jäsentäminen ja tarkentaminen ovat keskeisiä vaiheita suunnittelussa. Suunnitteluajattelumallien käyttö perustuu yhteisöllisen suunnitteluprosessin menetelmään ja sen tavoittena on jäsentää suunnitteluajattelua.

Designkonteksti

Suunnitteluympäristö muodostaa osan suunnittelukontekstista. Designkonteksti on usein avoimesti määritelty tehtävänannossa tai neuvotteluissa asiakkaan kanssa. Tehtävänanto ei kuitenkaan kokonaan määrittele tuotteen vaatimuksia, suunnitteluhaasteita tai tilaajan toiveita vaan sisältää tietoa niistä ulkoisista ehdoista, jotka väljästi vastaavat kysymyksiin: kenelle, mitä, mihin, millaisin resurssein.

Suunnittelijan on prosessin aikana strukturoitava ja analysoitava tätä tehtäväympäristöön liittyvää informaatiota, määriteltävä ja tarkennettava toimeksiantajan uusia tarkentamattomia joskus epämääräisiäkin toiveita ja rajoitteita.

Uusi suunnitteluideaan tai suunnittelurajoitteisiin liittyvä tieto voi myös muuttaa designkontekstia ja suunnittelija voi kehittää prosessin aikana uusia tuotteeseen liittyviä haasteita. Suunnittelukontekstin analyysi on yksi tärkeimmistä suunnitteluprosessin vaiheista.

Seuraavat ajatukset edustavat designkontekstia:

Designhaaste

Designhaaste on suunnittelijan oma määrittely ongelmaan ja sisältää suunnittelun tavoitteen ja päämäärän. Suunnitteluprosessin aikana designhaaste voidaan laajuutensa ja kompleksisuutensa vuoksi jakaa pienempiin suunnitteluongelmiin tai tarkemmin määriteltyihin suunnittelutehtäviin.

Designtehtävä on ikäänkuin pienempi osa-alue designhaasteesta, joka voidaan ratkaista ensin ja joka on jo lähempänä vastatusta designhaasteeseen. Designhaaste ja siihen liittyvät tehtävät ovat sidoksissa suunnittelun pääperiaatteisiin ja suunnittelukontekstiin. Designtehtävän tarkoituksena on auttaa suunnittelijaa löytämään ratkaisuja pääongelmaan osaongelmien ratkaisemisen kautta.

Suunnittelija esittää yhä tarkentavia kysymyksiä tai jakaa tehtävää osa-ongelmiksi joihin suunnitteluideat pyrkivät vastaamaan. Työskentelyideoiden vertaaminen tai uuden tiedon tuominen keskusteluun avaavat uusia tarkentuvia osatehtäviä.

Esimerkkejä:

Oma designidea

Oma designidea edustaa suunnittelijan omia suunnitteluideoita. Se voi olla alkumielikuva suunniteltavasta tuotteesta tai kuvata suunnittelukohteen periaatteellisia toimintoja tai alustavia ratkaisuja. Designideat voivat olla visuaalisia luonnoksia tai verbaalisia (käsitteellisiä) kuvauksia tulevasta tuotteesta.

Erityypiset luonnokset voidaan nimetä ajatusluonnokseksi, kehitettäväksi luonnokseksi tai loppuluonnokseksi. Suunnittelussa ideat voivat myös kohdistua tekniseen totuttamiseen liittyviin ratkaisumahdollisuuksiin ja malleihin, jotka kuvaavat materiaaleja, rakennetta ja niin edelleen.

Omat designideat ovat ensimmäisenä mieleen tulevia ajatuksia tuotteesta ja sen toiminnoista, ja ne kehittyvät ja muuttuvat tarkemmiksi ratkaisuehdotuksiksi suunnitteluprosessin aikana. On tärkeä ymmärtää, että epämääräistenkin ajatusten ja luonnosten näkyväksi tekeminen itselle ja asettaminen avoimen arvioinnin ja jatkoideoinnin kohteeksi, on keskeistä yhteisöllisessä suunnitteluprosessissa. Näin suunnitteluideat kehittyvät tarkemmiksi.

Seuraavassa esimerkkejä suunnitteluideoista:

Uusi informaatio

Designidea on harvoin suunnitteluprosessin alussa tarkasti määritelty tai ratkaistu ja on varmasti avoimia kysymyksiä ja ongelmia, jotka liittyvät suunnittelunkohteeseen. Suunnitteluprosessin aikana suunnittelija etsii ja jakaa uutta suunnittelun kohteeseen liittyvää informaatiota ja tietoa. Tuottamalla ja etsimällä suunnittelukohteeseen ja rajoitteisiin liittyvää uutta tietoa designratkaisut tulevat tarkemmin määritellyiksi ja kehittyvät.

Tuleva tuotteen käyttäjä, tuotteen käyttökokemukset tai muut ulkoiset lähteet voivat avata uusia näkökulmia suunnittelukohteeseen. Tämä uuden informaation hankkiminen ja jakaminen muiden yhteisössä toimivien kanssa tukee yhteisöllistä suunnittelua.

Esimerkkejä uudesta informaatiosta suunnitteluprosessissa:

Kysyin ystävältäni, minkälainen laukun tulisi olla. Hän vastasi, että sellainen, johon mahtuu iso kansio.

Idean arviointi

Designideoiden ja suunnitteluprosessin arviointi ja kommentointi on keskeistä yhteisöllisessä suunnittelussa. Muotoilijoiden tulee antaa avointa ja rakentavaa palautetta toisten suunnitteluideoista. On hyödyllistä huomata, että joskus syntyneet ratkaisut tai ideat myös uudelleen määrittelevät ongelmaa ja päinvastoin.

Siksi on arvokasta aina välillä myös arvioida ja ajatella jo aiemmin tekemääsi analyysia designkontekstista tai arvioida uudelleen aikaisempia suunnitteluideoita. Idean arviointiin liittyviä esimerkkejä:

Minusta muoto on aika hyvä, mutta onko tapa, jolla sitä kannetaan, liian feminiininen. Ainakin minun mielestä on. Isot taskut ja muutama pieni tasku molemmilla puolilla on hyvä ajatus.

Prosessin organisointi

Yhteisöllisessä suunnitteluprosessissa on tärkeää tehdä yhteisiä suunnitelmia ja tehdä työnjakoa yhdessä toisten suunnittelijoiden kanssa. Prosessin organisoinnissa suunnittelijat tekevät suunnitelmia siitä, kuinka tulisi edetä, ja arvioivat esimerkiksi sitä, kuinka on edetty, edetäänkö haluttuun suuntaan, onko käytetty tarkoituksen mukaisia menetelmiä, kuinka työnjako tulisi tehdä ja kuinka hyvin suunnitteluprosessin koordinointi eri suunnitteluyhteisön jäsenten välillä on toiminut.

Esimerkkejä prosessin organisoinnista:

Yhteenveto

Yhteenvedossa designkeskustelussa syntyneet ideat ja osaratkaisut liitetään yhteen ja tuodaan yhteisen päätöksenteon kohteeksi. Yhteenvedon takoituksena on kiteyttää käyty keskustelu ja luoda pohja designkontekstin hahmottamiseen. Se voidaan tehdä myös ennen kuin edetään uudelle kierrokselle suunnitteluprosessissa tai lähdetään kehittämään uusia suunnitteluratkaisuja, jotka pohjautuvat aiempaan keskusteluun.

Yhteenveto ikäänkuin kokoaa osaonglmat ja niiden ratkaisut yhtenäiseksi ratkaisuiksi ja siten alkuperäinen designhaaste on ainakin osittain ratkaistu.

Esimerkki: