Tutkivan yhteisöllisen suunnittelun kurssilla painotetaan yhteisöllisyyttä, eli yhdessä tekemistä, oppimista ja tiedon jakamista sekä tutkimusta, eli tutkivaa, uutta luovaa suunnittelua ja tiedon etsintää.
Ongelmalähtöisessä oppimisessa ja tutkivassa yhteisöllisessä suunnittelussa prosessi alkaa ongelmasta. Molemissa lähtökohtana ja painopisteenä on mielekkäiden ja autenttisten ongelmien merkitys.
On paljon haasteellisempaa saada opiskelijat ratkaisemaan aitoja yhteiskunnallisia ongelmia kuin kuvitteellisia opiskelijatöitä. Suunnitteluongelmien luonne stimuloi opiskelijoiden oppimista; sillä millaisia ongelmia opiskelijoille asetetaan on suuri merkitys suunnitteluprosessin onnistumiselle.
Ongelmalähtöinen oppiminen parantaa valmiuksia ottaa vastaan monimutkaisia muotoiluhaasteita. Tutkivan yhteisöllisen suunnittelun menetelmä opettaakin työelämässä tarvittavia käytännön yhteistyötaitoja ja kehittää suunnittelijan mentelmäosaamista.
Suunnittelutehtävän ja suunnittelukonteksin sitominen reaalimaailmaan on haastavaa. Aina ei ole käytettävissä aitoja projekteja, joissa on todellinen asiakas vaan joudumme kehittämään kuvitteellisia avoimia suunnitteluongelmia.
Tutkivan yhteisöllisen suunnitteluprosessin periaatteiden pohjalta luotu malli (kuva 1) suunnitteluprosessin osatekijöistä ja vaiheista on tarkoitettu konkretisoimaan ja tukemaan tutkivan yhteisöllisen suunnittelun toteuttamista.
On tärkeää että suunnittelutehtävä on niin laaja, että tehtävän annon jälkeen opiskelijat joutuvat etsimään runsaasti uutta tietoa eri informaatiolähteistä. Rajatuilla tehtävillä puolestaan tulisi olla selkeä rakenteellinen muoto ja opettajalla selvä näkemys siitä, miten rajatut tehtävät rakentuvat kumulatiiviseksi kokonaisuudeksi kun edetään luonnoksesta suunnitelmaan ja käsitteellisestä konkreettiseen.
Tutkivan yhteisöllisen suunnittelun toteuttaminen vaatii opettajalta varsin paljon valmistelutyötä. Seuraaviin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota suunnittelutehtävää kehitettäessä:
Tehtävänanto, eli se miten muotoiluhaaste annetaan opiskelijoille, on suunniteltava huolellisesti. Tutkivan oppimisen kannalta on tärkeä valita sellainen suunnitteluaihe tai aihepiiri, joka tarjoaa pohjan riittävän haastavien ja kiinnostavien ongelmien asettamiselle.
On tärkeää, että tehtävä edellyttää opiskelijoilta omatoimisuutta suunnitteluhaasteiden kehittämisessä ja suunnitteluun liittyvien rajoitteiden kartoittamisessa. Tehtävänannossa tulee olla selkeitä ulkoisia suunnittelurajoitteita, mutta myös riittävästi vapausasteita.
Lähtökohtana tulee aina korostaa sitä tosiseikkaa, ettei tehtävään ole löydettävissä yhtä yksiselitteistä ratkaisua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettäkö kaikki ratkaisut olisivat yhtä hyviä, vaan parhaimmat ovat helpoiten perusteltavissa.
Suunnittelukontekstin luomisella opiskeltavat asiat liitetään monimutkaisiin ongelmiin ja opiskelijoiden omiin kokemuksiin. Kontekstin luominen tarkoittaa sitä, että ankkuroidaan käsiteltävät asiat merkityksellisiin ongelmiin, tuetaan oppimisyhteisön muodostumista sekä suunnitellaan ja asetetaan tavoitteet yhdessä.
Yhteisöllisen tutkivan suunnittelun keskeisenä lähtökohtana tulisi olla laaja suunnittelukonteksti. Lähdettäessä suunnittelemaan tehtävänantoa on hyvä miettiä niitä mahdollisia erilaisia informaatiolähteitä joita opiskelijat voivat käyttää. Mieti liittyykö tehtävään:
Sekä lisäksi:
Tutkivan yhteisöllisen suunnitteluprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää asettaa haasteellisia, runsaasti ajattelu- ja tiedonhankinta- ja ennen kaikkea suunnittelutyötä edellyttäviä ongelmia, jotka syntyvät todellisesta tarpeesta.
Ongelman asettaminen ohjaa opiskelijan aikaisempien tietojen ja käsitysten aktivoimista sekä päätelmien tekemistä sen varassa, mitä oppija jo tietää. Suunnittelukonteksti tulisi stimuloida opiskelijoita juuri uuden tiedon etsintään
Tutkivan yhteisöllisen suunnittelun prosessissa opiskelijat hakevat itse tietoa monenlaisista lähteistä (tieteellinen ja ammattikirjallisuus, erilaiset kirjalliset ja sähköiset lähteet, asiantuntijat tai esimerkiksi tutkimusaineiston kokoaminen).
On olennaista, että:
Tiedonhankintataitoihin liittyy taito arvioida hankitun tiedon luotettavuutta.
Tutkivan yhteisöllisen suunnitteluprosessin keskeisenä tavoitteena on jakaa suunnitteluprosessi ja kaikki sen osavaiheet (suunnitteluhaasteet, suunnittelurajoitteiden hahmottaminen, uuden tiedon etsiminen) yhteisön jäsenten kesken.
Taustalla on ajatus, jonka mukaan ihmisen osaaminen kehittyneessä tietoyhteiskunnassa ei ole enää kuvattavissa yksittäisen ihmisen taitona, vaan esimerkiksi asiantuntijoiden ja heidän käyttämiensä teknisten laitteiden muodostamien verkostojen osaamisena.
Yksilön tehtävä tällaisessa verkostossa ei ole jonkin tietyn kokonaisuuden hallitseminen, vaan enemmänkin toisten osaamisen täydentäminen. Suunnitteluryhmän toimintaa voi hahmottaa ja organisoida seuraavanlaisilla kysymyksillä:
Omien tietojen ja taitojen ohella myös vuorovaikutusta muihin toimijoihin voidaan pitää merkittävänä resurssina. Sosiaalisen vuorovaikutuksen arvo näyttää olevan siinä, että toisen/toisten palaute toimii välineenä synnytettyjen ideoiden testaamisessa.
Tutkivan yhteisöllisen suunnittelun tavoitteena on ohjata oppilaita käyttämään toisiaan tiedonlähteinä, ajatusten ja ideoiden testaajina, ajattelumallien välittäjinä.
Tutkivan yhteisöllisen suunnitteluprosessin toteuttaminen on vaativaa ja vie usein enemmän aikaa kuin perinteinen yksilökeskeinen suunnitteluprojekti. Opiskelijat ovat motivoituneita aidoista suunnitteluhaasteista, mutta niiden toteuttamiseen on varattava riittävästi aikaa.
Aikataululla tarkoitetaan lähinnä etenemistä ja kurssin organisointia. Ennakkoon hyvin suunnitellulla ja organisoidulla kurssilla on mahdollisuus vähentää opiskelijoiden työn määrää ja luoda opiskelijoille selkeä orientaatioperusta kurssin edellyttämistä valmiuksista. Kurssin organisointi antaa opiskelijoille tunteen siittä että kurssi on vaativa, tiivis ja vakavasti otettavaa työtä. Tähän liittyvät kurssin tai projektin:
Opiskelijoille olisi varattava tarpeeksi aikaa projektin
toteuttamiseen: riittävästi kasvokkaisia suunnittelutilanteita ja
mahdollisesti oppimisympäristössä tapahtuvaa suunnittelua sekä oikeus
myös itse muokata annettua aikataulua. Kurssin suunnittelussa on
otettava huomioon myös prosessityöskentelyn suunnittelu ja järjestäminen
sekä palautteen anto ja arviointi.
