Mainoksen
iskulause on “Tee läpimurto”. Kuvassa näemme Nokia Communicatorin, jonka
kyljestä murtautuu ulos punainen auto, joka rikkoo Communicatorin kuoren
pirstaleiksi. Kuva antaa konkreettisen
vastineen sanalliselle sloganille: ”tee läpimurto”. Mitä kuvassa tapahtuu? Joku on ostanut auton nettikaupasta ja nyt
tämä auto murtautuu ulos virtuaalimaailmasta rikkoen Communicatorin kuoren.
Mainoksen
tarkoitus on ilmeisesti luoda mielikuva siitä, että kyseinen kannettava
teknologia edustaa läpimurtoa, joka myös mahdollistaa sen omistajalle
“läpimurron” hänen urakehityksessään.
Pienempi mainosteksti antaa viittauksen toimistotyöhön ja
”executive”-kommunikaatioon. Mainos pyrkii siten myös lupaamaan “läpimurtoa”
tehokkaasti kommunikoivassa IT-työssä, kannettavan teknologian mahdollistaessa
liikkuvuuden. Mainos luo mielikuvaa edistyksellisyydestä, joka on “kaikki
esteet murtavaa”. Tämän teknologian avulla jokainen voi tehdä oman
ammatillisen läpimurtonsa. Läpimurto,
vapaus, liikkuvuus, irtautuminen toimiston tiloista ovat ideoita ja mielikuvia,
joiden avulla tuotetta markkinoidaan. Se mikä tekee mainoksen
mielenkiintoiseksi on kuvallinen metafora: kuva, jossa pienoiskannettavan
näytössä oleva auto, paiskautuu ulos näyttöruudusta pirstaloiden kannettavan
kännykkä-tietokoneen kuoren. On selvää, että tämä kuvallinen elementti on luettava
metaforisesti. Se on jopa niin selvää, että siihen ei edes kiinnitä huomiota ja
tämä taitaa olla merkki siitä, että visuaalisessa kielessä on tapahtumassa sama
prosessi kuin puhutussa kielessä: kuvamanipulaatio luonut kuvia, joiden ei edes
oleteta viittaavan mihinkään materiaaliseen todellisuuteen, vaan mentaalisiin ideoihin. Jos me lukisimme
kuvaa “kirjaimellisesti” syntyisi ainakin kaksi ongelmaa: ontologinen ja käytännöllinen. Ontologinen eli
todellisuuden olemukseen liittyvä
ongelma liittyy siihen, että todellisuus käsityksemme mukaan
representaatio ei voi muuttua fyysiseksi ja ulotteiseksi todellisuudeksi kuvan
esittämällä tavalla. Tämä on eräänlaista käänteistä virtuaalitodellisuutta,
jossa virtuaalinen muuttuu todelliseksi. Klassisesti virtuaalitodellisuudella
tarkoitetaan synteettistä maailmaa, jonka sisälle ihminen itse “astuu” (tämä
immersion illuusio luodaan esim. datakypärällä ja haptisilla hanskoilla tai
Cave- teknologialla)
Representaation
ja kuvan muuttumisella todellisuudeksi on kuitenkin myyttisiä ulottuvuuksia.
Toisaalta tämä siirtymä representaation tai
simulaation maailmasta “todelliseen” kolmiulotteiseeen fyysiseen maailmaan on
analoginen klassiselle allegorialle Platonin luolasta ja luolasta ulos
tulemiseen. Siten kuvaan kiinnittyy kaksi dynaamista ja radikaalia
ulosmurtautumisen myyttiä: kuvan muuttuminen todellisuudeksi ja vapautuminen
simulaatiosta. Toisaalta voimme ajatella arkisempaakin prosessia, eli sitä,
että kaikki fyysiset ihmisen rakentaman esineet ja rakennelmat ovat ensin
mentaalisia kuvia (representaatioita ja suunnitelmia), jotka sitten
materialisoituvat kun kiven hakkaaja työstää ne fyyseksi todellisuudeksi tai
teollinen prosessi tuottaa suunnittelijan mallin tuotteeksi.
Kuva siis voisi toimia allegoriana ja metaforana sekä suunnitelmien materialisoitumiselle kuin myös illuusioista vapautumiselle. Kummatkin ovat positiivisia assosiaatioita vaikkakaan eivät välttämättä välittömiä konnotaatioita. Mutta jos luemme kuvaa kirjaimellisesti on todettava, että toinen ongelma on käytännöllinen: kun “läpimurto tapahtuu” niin hajoaako laite? Irvileukaisesti voisi kysyä, että kattaako takuu tällaiset tilanteet? Toki me tiedämme ja ymmärrämme, että kyseessä on metafora, joka viittaa “läpimurtoon” kyseisen teknologian omistajan elämässä ja työelämässä menestymisessä. Mutta silti kuvan kirjaimellinen tulkinta on osa kuvan merkityksiä tuottavaa kokonaisuutta. Voisimme jopa spekuloida, että kyse ei välttämättä ole kuva-manipulaatiosta: kuva voisi teoriassa olla tehty ”stunttina”. Mutta todennäköisempää on, että kyse on kuvamanipulaatiosta ja siten se esittää tilannetta, joka on ajan ja paikan ulkopuolella: fiktiivinen tilanne, jonka ensisijainen funktio on metaforinen.
Mainos operoi seuraavilla
mielikuvilla: vapaus, vapautuminen, ulosmurtautuminen, vauhti, liikkuvuus,
menestys läpimurtona, rajojen rikkominen, vapaus, liikkuvuus, uusin teknologia,
syntymä. Monet näistä ovat epäilemättä varsin maskuliinisia ideoita mutta
assosiaatio kuoren rikkoutumisesta voisi viitata myös munan kuoren
rikkoutumiseen. Tämä Communicator kännykkä on kuin haudottu muna, josta murtautuu ulos kaikki sen käyttäjän unelmat.
Tämä unelmien toteutuminen on kuin kahleista vapautumista. Vapaudummeko me
myös tällöin teknologian kahleista? Eli tuleeko teknologiasta läpinäkyvä vai
tuleeko teknologiasta yhä enemmän kertakäyttö
teknologiaa: joka kerta kun teet nettiostoksen niin Communicaattorisi
räjähtää?