Laura
Kumarrun vielä ja katson miestä ikkunasta, pitäisi kait kiittää matkasta. "Oli mukava saada nauttia seurastasi" mies sanoo. Eihän hän edes tunne minua, lyhyt automatka vain, mutta mies on söpö. "Kyllä me tapaamme vielä" sanon, käännyn ja kävelen poispäin. Harmi ettei hän kuullut mitä sanoin hänelle juuri ennen kuin pysähdyttiin. Ruoho on tasaista ja tässä on hieman ylämäkeä. Olen melkein mökillämme, mitähän isä ja äiti sanovat? Käännyn ja heitän lentosuukon miehelle joka katsoo minua yhä autosta ja lähden juoksemaan ylös mäkeä. Kuulen kuinka auto lähtee jälleen liikkeelle, ajatelkoot mitä ajattelee, se on kuitenkin onnellisesti naimisissa, vaimo odottaa mökillä ja kohta ne halaavat. Olenkohan minä ajamassa, kuten tuo mies, vai odottamassa, kuten hänen vaimonsa, kun olen hänen ikäisensä? Ruoka tuoksuu.
|