Haudan hiljaisuudesta palannut kulttibändien zombie-isä MISFITS käännyttää taas kunnon kansalaisia riiviöpunkkareiksi ja paljastaa Metallican hittibiisin alkuperän.

MISFITS ilman keulakuvaansa Glenn Danzigia? Kuulostaa lievästi sanoen arveluttavalta. Yhtye kuitenkin antoi epäilijöille ajattelemisen aihetta käydessään Suomessa huhtikuun lopulla. Bändi intoutui esitykseen, jonka rinnalla monet nuoremman polven punkryhmät kalpenevat.
Uusi laulaja Michale Graves ei nosta penkiltä yhtä monta kiloa kuin Danzig, mutta keulakuvaksi hän silti sopii.

Alkuperäisen Misfitsin perusti basisti Jerry Only jo 1977. Laulajaksi löytyi nopeasti Glenn Danzig. Kaikki ei kuitenkaan sujunut niin helposti. -Alkuaikoina meillä oli todella paljon hankaluuksia vakituisen rumpalin löytämisessä. Huumeet ja tyttöystävät estivät soittajia omistautumasta bändille.

Vaimoni on välillä aivan hermoraunio, koska ajattelen aina bändiä ensin ja joudun sanomaan, etten pääsekään esimerkiksi juhliin, koska yhtye on menossa studioon. Mutta tämä on juttu, josta mä oon vastuussa, Jerry kertoo bändin soundcheckin jälkeen.
Misfits oli saavuttamassa laajempaa kannatusta 1980-luvun alkupuolella, mutta sitten bändi yllättäen katosi julkisuudesta. Huhut kuitenkin kertoivat, että Misfits ei ole kuollut, vaan taistelee nimensä ja musiikkinsa oikeuksista Glenn Danzigin kanssa. -Mun mielestä bändi ei oikeastaan koskaan hajonnut.
Lakitupataistelu bändin nimen oikeuksista kesti yhdeksän vuotta. Sitten piti etsiä uusi laulaja Glenn ja vanha levy-yhtiömme tienasivat paljon rahaa Misfitsin kustannuksella ja yrittivät samalla rahalla pitää meidät ulkona kuvioista lopullisesti! Nyt asiat on onneksi selvitetty ja voidaan soittaa taas, Jerry toteaa hieman lakonisesti.
GLENNIN HIMOT

Glenn Danzig oli vahvasti bändin uutta tulemista vastaan. Jerry ei näytä ilahtuneelta, kun alamme puhua hänestä. -Hän haistoi rahan ja se raunioitti hänet. Joihinkin ihmisiin raha ei vaikuta niin paljon kuin toisiin. Glenn samaistaa rahan valtaan. Hän haluaa aina vain enemmän dollareita tyydyttääkseen vallanhimonsa.

Oletteko enää missään tekemisissä toistenne kanssa?

-Emme. Oikeusjutun jälkeen menimme hänen puheilleen ja kysyimme, lähtisikö hän vanhojen fanien iloksi yhdelle kiertueelle ennen kuin alamme nauhoittaa levyä Michalen kanssa. Hän kieltäytyi, emmekä olleet siitä kovin pahoillaan. Danzig luulee olevansa tärkeämpi kuin Misfits, mutta näinhän ei tietenkään ole, Jerry vaahtoaa.

Uusi laulaja Michale Graves innostaa Jerryn ylitsevuotaviin kehuihin. Tuntuu kuin hän puhuisi omasta pojastaan. -Michale on mahtava. Hän on 22-vuotias ja todella innostunut Misfitsistä! Tietysti voit löytää jostain vannoutuneen Danzig-fanin, joka ei pidä Michalesta.
Misfits

Omat fanimme hyväksyvät varmasti hänet. Mutta jos pidät vain Danzigista, niin sittenhän Misfits voisi ottaa Elviksen laulajakseen, eikä sekään tyydyttäisi!

En missään tapauksessa odota, että kaikki Danzigin fanit alkaisivat taas diggailemaan meitä. Mun tavoite on tehdä tästä paras mahdollinen bändi, kirjoittaa hyviä biisejä ja olla uskollinen faneja kohtaan. Tässä asiassa me ja Glenn ei olla samanlaisia. Misfits välittää faneistaan.
Uusi rumpalinne Dr. Chud (=Cannibalistic humanoid underground drummer) soittaa myös Sardonicassa, joka on toinen teidän lämmittelybändeistänne tällä American Psycho -kiertueella. -Joo, Sardonica on hyvä bändi ja Dr. Chud on loistava rumpali. Hän on kitaristimme Doylen vanha tuttu. Mies on soitellut lukuisissa pienemmissä yhtyeissä ennen kuin otimme hänet bändiin. Dr. Chud todella omistautuu musiikille, Jerry toteaa tyytyväisenä.
AMERIKAN PSYKOT

Misfitsin uusi albumi kantaa nimeä American Psycho. Jerryn mielestä levy on bändin vaiherikkaan historian paras. -Levy sisältää vanhaa kunnon Misfits-mättöä, mutta emme kuitenkaan kopioineet 70-luvun soundiammme. Olen todella ylpeä levystä. Itse biisit ovat parempia kuin aikaisemmin, koska nykyisessä kokoonpanossamme kaikki tekevät musiikkia. Michale on varmaan kirjoittanut suurimman osan parhaista kappaleista.

-Ennen Glenn toi biisinalkuja kämpälle, joita sitten hiottiin paremmiksi. Muu bändi oli siihen aikaan duunissa musiikkilaitekaupassa hankkimassa rahaa ja biisien tekeminen jäi sen vuoksi vähemmälle. Nyt tällaista eroa ei ole ja sen takia olemme vahvempi kokonaisuus.
Onko itse tekemillänne soittimilla osuutta soundien onnistumiseen?

-Joo, mutta niitä rakennettiinkin kymmenen vuotta! Nyt soittimemme soundaavat hyvin ja pysyvät vireessä. Huomaat sen, jos kuuntelet vanhoja livenauhoituksia. Niihin aikoihin bändillä oli aina vaikeuksia soiton vireyden kanssa, koska annoimme todella kenkää soittimillemme, eikä niitä ole ilmeisesti tehty kestämään sellaista, Jerry naureskelee.

LEGENDAARISTA MUSIIKKIA

Misfitsin asema on muuttunut amerikkalaisesta pienen yleisön kulttibändistä jonkinlaiseksi instituutioksi. Yhtyeen arvostuksen nousu johtuu pitkälti Metallican ja Guns ´n´ Rosesin kaltaisten megabändien levyttämistä covereista. Useat muut bändit ovat kutsuneet Misfitsiä legendaksi.

-Arvostuksemme lähtee tinkimättömyydestä. Ei alkuaikoina ollut mitään levy-yhtiötä tukena ja turvana vaan me oltiin duunissa ja pistettiin fyrkat bändin toimintaan. Musiikki oli jonkinlainen kutsumus.
Mun mielestä bändin legendaarisuus johtuu myös siitä, että aikoinaan keikoilla ei käynyt pahemmin yleisöä, mutta ne jotka näkivät keikan, olivat hyvin vaikuttuneita. Legenda kehittyi, kun bändin maine levisi ihmiseltä toiselle, sanoo Jerry ja nauraa röhöttää makeasti. -En oikein pidä kunniaksemme tehdyistä tribuuttilevyistä, koska ne saavat minut tuntemaan itseni vanhaksi.
Olen silti ylpeäkin niistä vaikka onhan se ihmeellistä, että vähän väliä ilmestyy jotain tribuutteja ja oikea Misfits on silti vahvasti hengissä. Mekin muuten käytiin studiossa Joey Ramonen kanssa nauhoittamassa biisi Iggy Popin tribuuttilevylle... ja se oli todella coolia.
-En halunnut Caroline Recordsin julkaisevan Violent World-tribuuttiaan. Type O Negative, Anthrax ja muut ystävämme olisivat halunneet nauhoittaa biisejä Violent Worldille. Carolinen tyypit kuitenkin kieltäytyivät ehdottomasti hyväksymästä heitä levylleen. Tämä suututti minut ja kysyinkin, että miksi puuhaatte kunnianosoitusta, mutta ette voi edes kuunnella meidän mielipidettämme. Tämä välikohtaus sai meidät vastustamaan levyn julkaisua. Levy-yhtiöt ajattelevat vain rahaa, eikä heitä kiinnosta, mitä julkaisevat.
FIEND CLUB

Yhtye ja fanit ovat aina pyrkineet tiiviiseen yhteydenpitoon. Misfitsin Fiend Club toimii edelleen. -Ystäväni hoitelee fan clubia ollessani kiertueilla. Himassa odottaa silti hirveä kasa postia palatessani tien päältä. Viimeksi fanipostin lähettäminen maksoi jotain 5000 dollaria. Teemme kaikkemme fanien hyväksi, vaikka se tuleekin kalliiksi!

-Uskon vakaasti, että vanhat diggarit ostavat uudenkin levyn. He eivät kuitenkaan enää tule katsomaan meitä, koska soitamme useimmiten pienissä savuisissa klubeissa. Kyllähän nämä keikat on skidejä varten, jotka haluavat riehua ja pitää hauskaa, tunnustaa Jerry.
-Soitamme usein metalliyhtyeiden kanssa. Viime aikoina lämmittelybändeinämme ovat olleet mm. Cannibal Corpse, Anthrax ja Life of Agony. Joskus fanimme valittavat lämmittelijöistä, mutta yleisön musiikkimaun laajentaminen on aina ollut yksi tavoitteistamme. Sitä paitsi, mitä valittamista siinä on, jos näet samalla rahalla useita bändejä, kysyy Jerry.
KRISTILLINEN BÄNDI?

Varsin omituisen lisän Misfitsin tarinaan tuo miesten sivuprojekti Kryst the Conqueror, joka on varsin tuntematon jopa die hard-faneille. -Monet ihmiset eivät tosiaankaan tiedä, mistä metallibändissämme oli kysymys.

Oikeustaistelun aikana soittelimme huvikseen teknistä musiikkia, josta kehittyi eräänlainen Iron Maidenin ja Misfitsin risteytys. Jeff Scott Soto Yngwie Malmsteenin bändistä lupautui laulamaan levyllämme pientä korvausta vastaan. Kryst the Conqueror oli jonkinlainen terapiabändi.
-Yhtye oli myös vastaisku Danzigin ja Slayerin kaltaisten ryhmien musaa vastaan. On erittäin arveluttavaa tehdä rahaa satanistisella musiikilla! Meillä on perheet sekä lapsia ja me uskotaan Jumalaan, mutta silti voidaan soittaa Misfitsissä, Jerry tohkeilee. Circuksen haastattelu päättyy tällä kertaa musiikkimaailmaa järisyttävään paljastukseen Metallican The Black Albumin eräästä raidasta...
-Kryst the Conquerorilla oli biisi nimeltä Wherever I Roam. Annoin levyn Metallican kundeille ja heidän seuraavalla julkaisullaan on biisi Wherever I May Roam! Oli todella outoa, kun biisistä tuli hitti ja joka lehdessä luki Metallica´s on the roam. Se oli mun helvetin idea! Ei biisi tietenkään ole samanlainen, mutta nimi on mun keksintö!
Vai niin. Väheneekö Metallican ja nouseeko Misfitsin arvostus tämän yhteensattuman vuoksi? Se jää nähtäväksi.