Esittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut
HYLKEEN LUITA (TYA 642: 351d)
Löytötyyppi: Hylkeen (Phocidae sp.) luita.
Käyttötarkoitus: Riistaeläin (eläinjätettä).
Löytöpaikka: Raisio, Ihala, Mullin asuinpaikka.
Aikakausi: Viikinkiaika/ristiretkiaika/varhaiskeskiaika.
Ajoitus: 980-1220 jKr.
Kuvaaja: Antti Huittinen
Kuvassa on vasemmalla puolella neljä hylkeen kämmenen/jalkapöydän luuta. Oikealla puolella on kaksi sormi/varvasluuta ja kaksi kynsiluuta.
Harmaahylkeet ja norpat olivat tärkeitä riistaeläimiä
jo kivikaudella. Eri menetelmiin turvautumalla niitä voitiin pyytää
9-10 kuukauden ajan vuodessa. Merkittävin pyyntikausi ulottui helmikuusta
huhtikuulle. Eläimiä väijyttiin Saaristomeren jäällä
hengitys- ja pesäavantojen luona. Kun hylje nousi pintaan, se oli
helppo saalis tappaa keihäällä tai harppuunalla. Lokakuusta
joulukuuhun hylkeitä pyydettiin verkoilla. Hylkeen liha, sisälmykset
ja veri käytettiin ruoaksi. Rasvasta voitiin keittää traania,
jota käytettiin nahan parkitsemiseen. Hylkeennahasta voitiin tehdä
vaatteita, kenkiä yms.