|
Laura Auto pysähtyy kun viittoilen sille. Kuski on kalpea ja tumma, mustat hiukset ja parransänki, näyttää hikoilleen paljon. Ystävällinen katse silti, vakava ja varmanoloinen pieni hymy. "Haluatko kyydin?" mies kysyy. Hymyilen, hauska kysymys, "Pitäisi päästä vähän tätä tietä eteenpäin.." sanon ja astun autoon. Autossa haisee tupakansavu, kuski on varmasti polttanut autossa, lattialla on tupakka aski, astuin sen päälle kun istuuduin autoon. "Tiedätkö onko tämä Rödsöntie?" mies kysyy, "On joo" vastaan. Vai on mies eksynyt, katson miestä ja hymyilen, hän katsoo minuun - ihan mukavanoloinen mies. Autossa käy viima auki olevista ikkunoista, jalkoja on mukava lepuutella ja vauhti on miellyttävä, vaikka kuski voisi kyllä joko katsoa tietä tai sitten hiljentää hieman. Hauskoja niskakarvoja sillä, tummia kiharaisia jotka näyttävät jatkuvan alas selälle. Onkohan se onnellisesti naimisissa? "Ikävän kuuma ilma ajaa autolla" mies sanoo. En ole samaa mieltä, kesä on kivaa, parasta aikaa. "Onhan toki kuumaa" sanon, "mutta miellyttävämpää tämä on kuin jos olisi kylmä.." "Totta mutta kylmällä auton voi lämmittää" kuski sanoo, "mutta silloin on myös niin pimeätä ettei eteensä näe, ja liukasta." vastaan. Miehellä on tumma ääni ja miellyttävä tapa puhua, aika kohtelias. Mies on samaa mieltä kanssani liukkaudesta ja pimeydestä, mutta kertoo äskettäinkin melkein ajaneensa ojaan koska tie on niin kuoppainen. Tie on ihan hyvä ajattelen, mies on vain tottunut asfaltoituihin teihin, ajaisi varovaisemmin. "Ei pidä ajaa niin lujaa, ja kannattaisi pitää katseensa tiellä" sanon, mies näyttää sekunnin murto-osan yllättyneeltä, hän katsoo minuun koko ajan ja sitten hän hymyilee. Minäkin katson häntä koko ajan hymyillen, nyt se sentään katsoo tietä. Ei olla kaukana rannasta enää, ilma tuoksuu jo hieman mereltä. Mieskin taisi huomata sen koska laittoi päänsä ulos ikkunasta. Ollaan kohta meidän mökkimme kohdalla. "Olet söpö tyyppi" sanon, mutta ei se taida kuulla kun sillä on pää ulkona. Mies vetää päänsä jälleen autoon ja hymyilee kuin taakka olisi pudonnut harteilta. "Anteeksi en kuullut?" mies sanoo. Siirrän lattialla olevaa tupakka askia jalallani, "Jäisin seuraavalla oikealle kääntyvän tien kohdalla. Meidän mökki on siitä pienen matkan päässä.." sanon ja hymyilen. Miehellä on hassu hymy ja hän katsoo intensiivisesti minuun. Tullaan tien kohdalle ja mies pysäyttää auton.
|