« October 2004 | Main | December 2004 »
November 14, 2004
Kawai!
Metromainos, jonka näin matkalla kotiin sambakoulu Barbarokselta, ei tosin ole kawai: My Daily Happo-Shu, päivittäinen Happo-viinakseni.
The ad says "My Daily Happo-shu." Happo in Finnish means acid, and also refers to someone who can take a lot of acid, i.e. is a heavy drinker and has been for some time. Shu in turn refers to spirits in Japanese. I saw this ad in the tube on my way back from a four-hour (!) samba lesson with Barbaros, one of the schools here. I had the best time! It was a luxury to dance with a bateria (live drums), there were some very good dancers who were a joy to watch, and people were superfriendly. What a treat. I'll try to go back once more.
Sambaaminen oli ihanaa, neljän tunnin treenit! Hikoilin ravun värisenä japanilaisten keskellä mutta pärjäsin. Sentään yli vuosi tanssimatta. Baterian (rumpuryhmän) säestys on luksusta, ja ryhmässä oli pari loistavaa tanssijaa joita kelpasi katsella, japanilainen nainen kuin paratiisilintu ja vanhempi brasilialainen nainen, joka veti sellaisella karismalla että kurkkua puristi. Vastaanotto oli niin ystävällinen, että yritän päästä paikalle vielä kerran ennen kuin palaan Suomeen.
Niin, kawai, söpöily. Yksi japanilaisen arkiestetiikan ja kulutuskulttuurin peruspilareita. Minäkin olen langennut kawai-ansaan. Kynsilakasta luovuin kyseltyäni itseltäni viikon, miksi pidän huonoa hilesekoitteista lakkaa, jonka väristä en pidä. Päätin, että ei hörsöjä, rusetteja, killuttimia, pastellivärejä, kawai ei oo mun juttu. Mutta eilen sain kaksi tuntia kulumaan Tokyu Handsin (Tiimari, Kodin Anttila ja K-Rauta yhdessä kerrottuna kymmenellä) tarra- ja koristevalikoimaa ihastellen. (Äiti ja isä, muistatte ensimmäiset viikkorahani ja pienet hajustetut pyyhekumit.) Tajusin myös, että ainoa vaate jonka olen ostanut on pinkki t-paita, ostamani papiljotit ja hiuslenksut ovat pinkkejä, samoin pyykkiteline, keittiöpyyhe ja post-it-laput, ja lista jatkuu. Kawai on niin iso juttu, että sitä on vaikea selittää, mutta Kitty on kawaista kawain.
I've fallen into the kawai trap. I got rid of the cutsie nail polish ages ago, decided kawai was not my cup of tea, and thought that was the end of that. But yesterday I managed to spend two hours looking at the hundreds of cute stickers and decorations at Tokyu Hands in Ikebukuro, and realized that the only t-shirt I've bought is pink, the hair accessories I've bought are pink, as is the hanger for my laundry, my post-it notes, and the list goes on. When I finally got out of the shop, Kitty was there to greet me in the street. I practically ran home.
Kawain lisäksi toinen japanilainen fetissi kelpaa: nahkasaappaat korkealla varrella ja korkeilla koroilla. / No reservations about another fetish of the Japanese, high-heeled leather boots.
Sen sijaan fetissi numero uno, Louis Vuittonin laukut, pysyy poissa ostoslistalta. Minua mieltymys lähinnä huvittaa, mutta jotkut tapaamani (skandinaavi)miehet jaksavat tarpeeksi ärsyyntyessään laskea, kuinka monta laukkua näkevät tunnissa (pariinkymmmeneen pääsee helposti.) Ilmoitus yliopistolla järjestettävästä luentotilaisuudesta koskien nimibrandeja kertoo ilmiön vakavuudesta. / The number one fetish, Louis Vuitton bags, stays out of my shopping list. Some (Scandinavian) men who I've met here occasionally get so irritated by this liking of the Japanese that they spend time counting how many bags they can spot per hour (tens, easily, if you concentrate.) This ad on campus, Discovering the World of Name Brands, tells us it's actually more than a liking, it's a phenomenon.
Tokioon on saapunut joulu. Kaupat ovat täynnä amerikkalaistyylistä joulukrääsää ja kaduilla on jouluvalaistuksia. Ihmettelin tätä, koska luulin, ettei joulua vietetä Japanissa ollenkaan. Vuoden vaihtuminen on suuri juhla. Kuulin sitten, että joulu on kuin ystävänpäivä tai oikeammin Valentine's Day, pariskuntien romanttinen (kulutus)juhla. Nämä kauneudeltaan kyseenalaiset valot ovat Shinjukun Tokyu Handsin edessä (uskomatonta muuten, törmäsin siellä Heidiin) ja valtava ilmapallopukki ja tonttu päivystävät Ikebukurossa. / Christmas has arrived in Tokyo in the form of aesthetically ambiguous lights on the streets and shops filled with American style decorations. I was wondering why, as i thought Christmas isn't celebrated here, but apparently it is, as another Valentine's day, a romantic celebration for couples.
Posted by hrantavu at 09:33 PM
November 09, 2004
Tokio Tour
Yllätyn itsekin, kuinka monessa paikassa olen käynyt viikon sisällä. Heidi yritti parhaansa käydä koulua, mutta nähtävästi festarin jälkipyykin ja arkipyhän vuoksi ovet pysyivät säpissä. Vierailevilla tutkijoilla taas ei ole koulua ollenkaan. Katselimme kaupunkia ja shoppailimme. Suomalaiset, huomatkaa aurinkoinen parikymmenasteinen sää, arvaatte kuinka olen nauttinut. / A sunny, warm week has passed exploring the city. Heidi tried her best to go to school to do her ceramics but kept finding the doors locked. Visiting researchers don't go to school. We found ways to pass our time.
Jousiammunta ratsailta Meiji-temppelillä on hienointa mitä olen koskaan nähnyt. Ensin kisa avataan seremonialla. Ratsastusvuoron merkki annetaan viuhkalla. Radalla on kolme maalia, joihin ratsastajat ampuvat täydessä laukassa. Hyväksytty osuma ilmoitetaan valkoisilla viireillä. Puvut, arvokkuus, perinne, vauhti, kavioiden töminä, mullan tuoksu, ja taito! / If you can choose when to visit Tokyo, choose a time in March or November when you can see the horseback archery at Meiji.
Hetkeksi palaan vielä Musashinon taidekoulun festareille, jossa meripäivämeiningin lisäksi oli taidetta nähtävillä, ja paljon. Ensi viikonloppuna menen itse käymään sambatreeneihin. (Joo, noi on banaaneja.) / I'll cover some of the art part of the art school festival. This was the third samba performance I've seen here and next weekend I'll go and train at one of the schools myself. (Yes, it's bananas there on the ground.)
Kansallismuseon Japani-kokoelmassa pidin eniten patsaista ja tekstiileistä, ja Heidi valisti minua keramiikasta. Monet ottivat kuvia kännyköillä. Niillä ei paljon yksityiskohtia mukaan tartu. Toisaalta monet käyttävät keitai-kameraa muistiinpanovälineenä. / In the National Museum I enjoyed the sculptures and textiles especially. As a current Japanese mobile camera phone user, I wonder how the mobile phone photos that many were taking turned out. On the other hand, keitai-cameras are often used for taking notes so to say.
Museon jälkeen Uenon kansankuppilassa Heidi miettii, mitä tuli tilattua. Vanhempi miestarjoilija kävi meitä poloisia alvariinsa opettamassa. Osaamme varmasti loppuelämämme sekoittaa oikean blandiksen gyoza-pelmeneille. / At an Ueno restaurant we learnt a few lessons on mixing the right sauce for gyoza with the frequent help of a gentleman waitor.
Tuli koulussakin käytyä. Kuten temppeleihin, kampuksille kuljetaan usein porteista. Akamon, punainen portti, johtaa yhdelle Tokion yliopiston kampuksista. Sen alle ei saa sytyttää kokkoa. / For some reason I like campus gates. Todai Akamon, the Tokyo University red gate is the nicest one I've seen so far. It would be a shame if it was destroyed by a bonfire.
Aina toistellaan, että Japani on kiehtova yhdistelmä uutta ja vanhaa. Se ei tarkoittanut minullekaan mitään, ennen kuin näin, mikä se yhdistelmä on. Perinteet, menneisyys ovat täällä läsnä kaupunkiympäristössä paljon elävämmällä tavalla kuin länsimaissa. Todai Akamon on yksi esimerkki, alla oleva taas triviaali, mutta pääsenpä kertomaan automaateista. Niitä on Japanissa parikymmentä miljoonaa, Tokiossa joka kymmenen metrin välein, ja niistä saa kaikkea solmioista sakeen. Mukavaa, mutta jätettä syntyy ja kesällä ne puskevat lämpöä muutenkin ongelmaksi asti kuumaan kaupunkiin. (Nyt täytyy lisätä, että tätä kirjoittaessani kadulta kuuluu kuulutus, jonka ensin luulin suureksi yllätyksekseni olevan rukouskutsu muslimeille. Mutta mies laulaakin "gyoozaa, gyoozaa" ja lisää, että tarjolla on kimuchi-gyozaa, karee(curry)-gyozaa jne. eli mainostaa jonkun putiikin yllä mainittuja lihapelmeneitä. Mainos- ja propaganda-autoja kulkee täällä paljon.)
It is always repeated how Tokyo is a mix of old and new. You have to see it to know what it means. Here is one very trivial example. By the way, there are about twenty million vending machines in Japan, providing everything from pantyhoses to sake, obviously also creating a lot of waste, and a more suprising downside is that they create a lot of heat, adding to the general heat problem in Tokyo in the summer.
Itäisen Tokion Tomiokan temppelillä oli paljon kaunista nähtävää. Näinä päivinä vietetään lasten Shichi-go-san (seitsemän, viisi, kolme) temppelijuhlaa. Sen ikäiset lapset puetaan parhaaseen kimonoonsa ja viedään temppelille. Ensimmäistä kertaa näin aitoa japanilaista origamia. / At the time of the children's temple festival there were many beautiful things to see at the small temple yard of Eastern Tokyo Tomioka. This was the first time I saw Japanese origami.
Temppelikirppikset ovat Tokion mukavimpia anteja. Taas yksi lisäys Anna Kortelaisen listaan paikoista, jotka vieraassa suurkaupungissa ovat naiselle turvallisia ja viihtyisiä. Aiemmin olen keksinyt kirjaston, AK:n mainitsemien tavaratalon ja museon lisäksi. / At another Tomioka temple there was a second hand market which we spent a while at. Temple markets are one of the most pleasant things in Tokyo with their calm atmosphere and fun things on sale. At this one, I saw for example a 50s golf ball clock, an 80s pink plastic magnetic Disney pencil case similar to what I had when I was nine, and beautiful used kimonos and kimono fabrics.
Ravintolatarvikekadulla ihmettelimme muoviruokaa, tulimme nälkäisiksi ja menimme syömään oikeata liukuhihnasushia (Maguro Bitoon, Jon, kiitos vinkistä, hyvää oli!) Heidi tilaili listalta kuin vanha tekijä. / At Kappabashidori we looked at plastic sushi, got hungry and went to the Asakusa Maguro Bito to have some of the real thing. Recommended.
Posted by hrantavu at 07:15 PM
November 04, 2004
Koulubileet - Art School Party
Ruotsalainen Gustav on toimittanut sivuilleen loistavan raportin kuvineen viikonlopun taidekoulubileistä. Vinkistäni vaarin ottaneena käynyt myös Yanakassa. Ks. linkki vasemmalla, på svenska naturligtvis. / This swedish chap Gustav has made an excellent report on the art school fiesta I went to last weekend. It's in Swedish, but check out the pictures that tell it all. He also has pictures from Yanaka. The link is on the left.
Posted by hrantavu at 10:43 AM
November 03, 2004
Yllätyksiä - Charmed by Tokyo
If not before, yesterday I lost my heart to this city. I thought I was taking a quick walk through the traffic to a nearby hotel. The surprise wasn't anymore that my map did not quite match the reality, but the fact that past my greyish residential area, I found myself walking alongside a canal, passing schoolgirls sitting on the bridge in the sun in their hats and uniforms making their homework (and noise), then met a big park with temples on a steep hill, and a moment later a frighteningly ugly but impressive metal covered, bird shaped modern catholic church. What a walk. I didn't have my camera on me but here are some other surprises Tokyo has offered me recently.
Tokio on niin täyteen pakattu, että löydettävää riittää ihmisiäksi. Eilen löysin harmaiksi luulemiltani kotikulmilta puiden reunustaman kanaalin, ison temppelipuiston, kauniita hiljaisia kujia ja valtavan (ruman) teräspäällysteisen, linnunmuotoisen katolisen kirkon. Olin myyty. Näistä yllätyksistä ei ole kuvia mutta muista on.
Rie yllätti ensin kutsulla jazz-konserttiin ja sitten pyörällään. / On our way to a jazz concert I discovered Rie's funky bike.
Tällaisen tarjoilun sai ummikko toivoessaan aamiaiseksi lohisämpylää. / At a café in Koenji I pointed at something on the menu that I hoped to be a salmon bagel.
Tämä kaveri seurasi minua tänään kotiin oluttölkin mukana. / This fellow followed me home today on a beer can.
Herrasmiehet tapasin Yanakassa. / These gentlemen I met in Yanaka.
Yanakassa oli tunnelmaa. Iso hiljainen hautausmaa, lukemattomia kissoja ja korppeja, ja vanhoja temppeleitä keskellä Tokiota. / Yanaka is an odd little corner of Tokyo in its quiet atmosphere and traces of old Tokyo.
Tänään näin jousiammuntaa ratsailta Meiji-temppelillä, hienoimpia tapahtumia koskaan. Toinen vähän eri tavalla vaikuttava kokemus oli Musashino-taidekoulun vuotuinen festivaali viikonloppuna. Niistä lisää myöhemmin. / To be continued soon with horse-back archery at the Meiji temple, one of the most impressive events I've ever been to, and the Musashino art school festival last weekend, impressive too although in a different genre.
Posted by hrantavu at 02:37 AM