STUDIOVALOKUVATEsittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut
STUDIOVALOKUVAT
LASIMASSA- JA KARNEOLIHELMIÄ (TYA 283: 13)
Löytötyyppi: Lasimassasta ja karneolista valmistettuja helmiä.
Käyttötarkoitus: Koruja.
Löytöpaikka: Raisio, Ihala, Siiri 1:n polttokenttäkalmisto.
Aikakausi: Viikinkiaika.
Ajoitus: 800-1025 jKr.
Kuvaaja: Arto Korhonen.
Tässä kuvassa on suuri määrä erilaisia viikinkiaikaisia helmiä. Alkujaan ne kaikki eivät kuuluneet samaan helminauhaan. Monet niistä ovat itäistä alkuperää. Esimerkiksi suuret, keltaiset, värikkäillä silmäkuvioilla koristellut helmet lienevät peräisin nykyisen Turkestanin alueelta Keski-Aasiasta. Samantapaisia helmiä valmistettiin myös muun värisinä. Valkoiset, sylinterimäiset helmet on hiottu karneoliksi kutsutusta puolijalokivestä. Ne ovat peräisin Intiasta, Iranin alueelta tai Kaukasukselta. Pohjolaan tällaisia itäisiä helmiä kulkeutui Venäjän suuria jokia pitkin kulkeneitten kauppareittien välityksellä. Sekä keltaiset helmet että karneolihelmet ajoittuvat viikinkiajan lopulle, 900-luvun loppuun tai 1000-luvun alkuun.
Ensimmäiset lasihelmet valmistettiin Syyriassa n. 500 eKr. Suomeen lasihelminauhat saapuivat n. 300-luvulla jKr, mutta ne olivat yleisimmillään vasta viikinki- ja ristiretkiajalla (n. 800 - 1150 jKr). Lasin perusraaka-aineita ovat kvartsihiekka ja alkali (esimerkiksi sooda tai puutuhkasta valmistettu potaska). Sulasta lasimassasta voidaan muotoilla helmiä venyttämällä tai kiertämällä sitä metallivartaan ympärille. Jälkimmäinen tekniikka yleistyi viikinkiajan lopulla.
Suomesta ei ole merkkejä lasihelmien valmistuksesta.
Raakalasia ei ilmeisesti osattu tuottaa Skandinaviassakaan, mutta todisteita
lasihelmien valmistuksesta sieltä kuitenkin tunnetaan. Helmenvalmistusta
tunnetaan myös Venäjältä, esimerkiksi Laatokan etelärannalla
sijainneesta Staraja Ladogan kaupungista 700-luvulta 1000-luvun alkuun.
Ks. myös