STUDIOVALOKUVATEsittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut
STUDIOVALOKUVAT
LASIMASSAHELMI (TYA 642: 2931)
Löytötyyppi: Puolikas helmi. Mustalla pohjalla valkoisia juovia.
Käyttötarkoitus: Koru.
Löytöpaikka: Raisio, Ihala, Mullin asuinpaikka.
Aikakausi: Viikinkiaika/ristiretkiaika.
Ajoitus: 1000-luku jKr.
Paino: 0,5 g.
Kuvaaja: Antti Huittinen.
Tässä helmityypissä viivakoristelu on tehty ilmeisesti jo lasimassasta puhalletun pallon pintaan, jolloin palloa vedettäessä viivat ovat venyneet hyvin ohuiksi. Vastaavanlaisia helmiä tunnetaan mm. Turun (Kaarinan) Kirkkomäen ja Euran Luistarin ruumiskalmistoista. Helmet ajoittuvat viikinkiajan ja ristiretkiajan taitteeseen.
Ensimmäiset lasihelmet valmistettiin Syyriassa n. 500 eKr. Suomeen lasihelminauhat saapuivat n. 300-luvulla jKr, mutta ne olivat yleisimmillään vasta viikinki- ja ristiretkiajalla (n. 800 - 1150 jKr). Lasin perusraaka-aineita ovat kvartsihiekka ja alkali (esimerkiksi sooda tai puutuhkasta valmistettu potaska). Sulasta lasimassasta voidaan valmistaa helmiä venyttämällä tai kiertämällä sitä metallivartaan ympärille. Jälkimmäinen tekniikka yleistyi viikinkiajan lopulla.
Suomesta ei ole merkkejä lasihelmien valmistuksesta.
Raakalasia ei ilmeisesti osattu tuottaa Skandinaviassakaan, mutta todisteita
lasihelmien valmistuksesta sieltä kuitenkin tunnetaan. Helmenvalmistusta
tunnetaan myös Venäjätä, esimerkiksi Laatokan etelärannalla
sijainneesta Staraja Ladogan kaupungista 700-luvulta 1000-luvun alkuun.