STUDIOVALOKUVATEsittely | Tutkimus | Tutkijat | Työkalut
STUDIOVALOKUVAT
TULUSRAUTA (TYA 283: 21)
Löytötyyppi: Tulusrauta, rautaa.
Käyttötarkoitus: Tulen sytyttäminen.
Löytöpaikka: Raisio, Ihala, Siiri 1:n polttokenttäkalmisto.
Aikakausi: Viikinkiaika.
Ajoitus: 800-1025 jKr.
Koko: Pituus 85 mm, leveys 33 mm, paksuus 5 mm.
Kuvaaja: Arto Korhonen.
Tulusraudat omaksuttiin Suomeen merovinkiajan alussa, 500-luvun jälkipuolella jKr. Sitä ennen tulta oli isketty tuluskivistä. Tulusraudalla iskettiin piin tai kvartsin palasia. Kun ohuet teräshiutaleet alkoivat kyteä ilmassa, syntyi kipinöitä. Ne iskettiin taulaan, joka valmistettiin koivun käävästä. Kun taula saatiin kytemään, se asetettiin sytykepallon sisään. Sitten sytykepallo puhallettiin tuleen.Yleensä se valmistettiin katajan kuoresta. Alusta alkaen tulusrautoja oli eri muotoisia. Yksinkertaisimmat, yleensä soikeat raudat säilyivät käytössä 1800-luvulle asti, jolloin tulitikut syrjäyttivät tämän vanhan keksinnön.
Tämä Siirin kalmistosta löytynyt ns. lyyranmuotoinen tulusrauta näyttää esittävän kahta eläinhahmoa, mahdollisesti kahta lintua nokat eri suuntiin tai kahta käärmettä. Toisaalta tämäntyyppiset raudat ovat saattaneet kehittyä merovinkiajalla (n. 550-800 jKr.) käytössä olleista jousenmuotoisista raudoista. Samanlaisia tulusrautoja tunnetaan Suomesta muualtakin ja ne ajoittuvat viikinki- ja ristiretkiajalle. Tulusrautoja pantiin yleensä vain miesten hautoihin. 1000- ja 1100-luvun ruumishaudoissa tulusraudat muodostavat usein kokonaisuuden yhdessä vyökukkarossa kannettujen piinpalasten ja hiomakiven kanssa.
Kansanperinteen mukaan tulusraudoissa oli maagista voimaa.
Niitä käytettiin taioissa, joilla torjuttiin esimerkiksi pahoja
yliluonnollisia voimia ja salamoita.
Muut kuvat: