STUDIOVALOKUVATEsittely | Tutkimus | Tutkijat | Ty�kalut
STUDIOVALOKUVAT
NAUDAN HAMPAITA (TYA 631: 583a)
L�yt�tyyppi: Naudan (Bos taurus) etuhammas, poskihammas ja v�liposkihammas.
K�ytt�tarkoitus: Karjael�in (el�inj�tett�).
L�yt�paikka: Raisio, Ihala, Mullin asuinpaikka.
Aikakausi: Viikinkiaika/ristiretkiaika/varhaiskeskiaika.
Ajoitus: 980-1220 jKr.
Kuvaaja: Antti Huittinen.
Varhaisimmat varmat osteologiset todisteet nautakarjan kasvatuksesta Suomessa ajoittuvat nuoremmalle pronssikaudelle eli n. vuosiin 1000-500 eKr. Karjanhoito Suomessa luultavasti silti palautuu jo my�h�iselle kivikaudelle, kuten Ruotsissa ja Virossakin. Mullin asuinpaikan luul�yd�t osoittavat, ett� maanviljelyn, mets�styksen ja kalastuksen ohella my�s siell� oli karjanhoidolla t�rke� osansa elinkeinona. Asuinpaikalla pidettiin nautoja, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja.
Lehmist� saatiin maitoa kes�ll� niiden vasikoidessa. Talvella kotiel�inten ruoka oli niukkaa, mink� vuoksi lehm�t olivat ummessa eli eiv�t tuottaneet maitoa. Maito ei s�ily sellaisenaan kovinkaan kauan. T�st� syyst� se yleens� hapatettiin piim�ksi, kirnuttiin voiksi tai valmistettiin juustoiksi.
Ennen vanhaan lihakarjaa teurastettiin yleens� vain
kerran vuodessa, syksyll�. Teurastus oli miesten ty�t� ja
v�linein� esim. kirves ja puukko. Naudasta k�ytettiin hyv�ksi
kaikki mahdollinen: liha, sis�lmykset, ihra, veri sek� my�s
nahka ja sarvet. Nahasta muokattiin vuotia,
joista tehtiin vaatteita ja joita k�ytettiin mahdollisesti my�s
vaihtokaupassa. Liha saatiin s�ilym��n joko hapattamalla,
kuivaamalla tai savustamalla. Suolaaminen oli viel� rautakaudella ehk� harvinaisempaa,
koska suola oli tuontitavaraa. Tuoretta
paistettua tai keitetty� lihaa sy�tiin vain heti teurastuksen
j�lkeen syksyll� tai jonkin erityisen juhlan aikaan.