C: Keikka-asioista sitten. Mitä keikoilta voi odottaa?

J: Meillä on ainakin pidempi setti. Me ollaan mietitty selkeästi pidempää settiä, että se olisi jotakin tunti ja vartti sen perussetin mitta ainakin, ja sitten siihen voi miettiä niitä ylimääräisiä numeroita…

V: Varmaankin pääpaino on kolmella viimesellä levyllä, että ne lisäbiisit vanhaan settiin verrattuna otetaan sieltä. Jotakin vanhoja kappaleita soitetaan tottakai.

J: Ja nyt sitten pidetään myös niitä akustisluontoisempia esityksiä ainakin jossakin muodossa mukana, en tiedä tuleeko niitä olemaan keikoilla mukana, sitä pitää hiukan tarkkailla. Mutta meillä on tulossa ensi viikolla ainakin yksi semmoinen pienimuotoinen akustinen esitys Jyväskylässä ja toivottavasti niitä teitä löytää myös uusia asioita. Mutta niinkuin sanottua, pääasiassa kolmeen viimeisimpään albumiin pohjautuva, pitkähkö setti, joka tietysti pyritään soittamaan niin ytimekkäästi ja intoutuneesti kuin vain mahdollista.

V: Ja jos se akustinen kokeilu tuntuu käytännössä hyvin toimivalta idealta, niin kenties siihen voi kiinnittää enemmänkin huomiota, että se voisi olla ihan mukava joskus tehdä keikkaa jossakin sellaisessa paikassa, missä me ei olla yksinkertaisesti pystytty aikaisemmin tekemään äänekkyytemme vuoksi. Pienemmissä paikoissa ja ihan erilaisissa tilanteissa voisi olla mielenkiintoista esiintyä, se olisi meille uusi juttu… Kaikenkaikkiaan keikkoja on ihan mukavasti tulossa ja ne tulee olemaan täyttä rautaa. Me hämmästytetään itsemme ja muut. Semmoinen ero tässä on selkeästi, että tässä on lavakeikkoja enemmän, kuin meillä on aiemmin ollut.

J: Niitä toki odottaa mielenkiinnolla, koska ne ovat periaatteessa melko uudehkoa meille, aika vähän me ollaan kuitenkin tehty mitään lavakeikkoja, että nyt niitä on aivan selkeästi enemmän kuin edellisvuosina. Yleensä me ollaan kierretty kuitenkin pääasiallisesti klubeja.

V: Tekninen henkilökunta on samaa kuin viimeksi, että mukana on tutut ihmiset, jotka tuntevat meidän materiaalia jo valmiiksi, joten se on vähän valmiimpi se koko paketti, että sitä vähän enemmän nyt suunnitellaan…

C: Suuren maailman malliin…

J: Joo, kyllä. Meillä on nyt viikonloppuna suuren maailman malliin kaikki PA-treenit ja valotreenit ja muut. Että kyllä tästä hyvä tulee…

V: Paitsi sitä kuitenkin jollakin tavalla pelkistetään valojen puolelta, että nykyäänhän kaikkia liikkuvia valoja on joka bändillä ja siihen kilpavarusteluhässäkkään me ei haluta lähteä mukaan, koska se menisi jo niin kalliiksi. Ja kyllähän se alkaa klubiyleisökin olla jo niin kaiken nähnyttä, että on parempi keskittyä siinäkin siihen oleelliseen, musiikkiin. Tai tuleehan meille uusi taustarätti.

J: Niin, sitäkin kannattaa toki tulla katsomaan. Ei ainoastaan meitä, vaan komeita uusia taustakankaitamme.

C: Miten te sitten meinaatte settinne koostaa, kun teillä on kuitenkin niin tuhottomasti loistavia kappaleita?

V: Kyllä niitä varmaankin ruoditaan sen mukaan, että mitkä ovat kaikista livekelpoisimpia ja mitkä ovat luontevimpia livenä soittaa ja mitkä toimii parhaiten. Että kyllä siellä varmasti jää paljon hyviä biisejä rannalle ihan senkin takia, että niitä ei pysty keikalla toteuttamaan kuin korkeintaan puolivillaisesti. Sillä tavallahan niitä karsiutuu. Ja varmasti kaikilla meillä on omia henkilökohtaisia suosikkinumeroita, mitkä niissä valinnoissa otetaan huomioon… Olisihan se mukavaa, jos me voitaisiin treenata vaikkapa 50 biisiä ja sitten aina valita keikan ja meiningin mukaan niitä, mutta meillä ei yksinkertaisesti ainakaan tällä erää siihen ole aikaa. Se setti, mikä me nyt treenataan tulee olemaan aikalailla samankaltainen ainakin tuon rundin alkupään. Sitten jos siltä tuntuu, siihen saatetaan jotakin muutoksia tehä, mutta mukavaahan se olisi, jos kerkeisi treenaamaan siten, että settejä voisi vaihtaa mielen mukaan…

C: Niin, onhan sellaisiakin hulluja tavattu, jotka kiertävät useammillakin keikoillanne. Että pieni vaihtelu tekisi varmasti setissä poikaa…

J: Tottakai, kyllä me pyritään siihen, että ne olisivat mahdollisimman vaihtelevia ne esitykset, mutta ensinnäkin runsaudenpula vaikeuttaa sitä treenitoimintaa, on pakko tehdä ratkaisuja jo siinä perustreenivaiheessa. Ja sitten se, että toimintamahdollisuudet ovat ainoastaan viikonloppuina, niin se auttamattomasti rajoittaa sitä jonkin verran. Haluaisihan sitä tottakai soittaa vaikka neljääkymmentä-viittäkymmentä laulua helpostikin, että voisi periaatteessa polkaista niitä tyhjästä esiin, mutta jotta voisi olla soitossaan eksakti ja tarkka ja intoutunut ja hurmioitunut ja samalla sitten myös viedä yleisön rock'n'rollin tuonpuoleiseen, niin silloin täytyy kylmästi tyytyä johonkin tiettyyn määrään lauluja ja hankkia ne mahdollisimman tiukkaan iskuun.

V: Ja varmasti kaikki meidän materiaalin tuntevat varmasti tietävät sen, että ne ei ole mitään kaikista helpoimpia biisejä soittaa eikä sitä kautta myöskään treenata tai pitää muistissa, että se olisi aikamoinen urakka treenata niitä.

C: Mutta voihan niitä versioida hieman erilaisiksi…

J: Onhan niitä koetettukin tehdä, mutta sekin vie aikaa. Ja väkisin ei kannata tehdä, että jos joku asia tuntuu luontevalta niin silloin se tuntuu luontevalta, ja jos joku laulu on ikäänkuin hyvässä asussaan jo, niin silloinhan sen muokkaaminen on tarpeetonta. Jotkut laulut ovat vain yksinkertaisesti löytäneet niin hyvän muodon, että tuntuu oikealta soittaa niitä.

V: Voi olla että näitten akustisten keikkojen versioitten kautta niihin löytyy uutta ilmettä, kun ne toteutetaan kuitenkin täysin eri pohjalta, mutta mitäpä niitä liikaa muuttelemaan, kun ne ovat kerran hyviksi havaittuja.

Lue haastattelun muutkin osat: